Valaanpäät (Cetomimidae) on limapääkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan syvistä vesistä kaikista valtameristä.
Taksonomia ja anatomia Valaanpäiden heimo luokitellaan vaihtelevasti kuuluvaksi joko valaanpääkalojen, okakalojen (Stephanoberyciformes) tai limapääkalojen (Beryciformes) lahkoihin. Nykyään heimoon luetaan kuuluviksi 9 sukua ja 21–45 lajia ja useiden lajien uskotaan vielä olevan tieteelle kuvailemattomia. Aikaisemmin katsottiin karvakalojen (Mirapinnidae) ja vihikalojen (Megalomycteridae) olevan omat heimonsa, mutta ne ovat mahdollisesti valaanpäiden poikasvaiheita tai koiraita.
Ruumiinrakenteeltaan valaanpäät ovat pitkänomaisia ja tukevahkoja. Suurimmillaan ne kasvavat noin 40 cm pitkiksi. Kalojen suu ja kita ovat hyvin suuret ja vatsalaukku kykenee venymään. Silmät ovat useimmiten pienet ja alkeelliset. Selkä- ja peräevät sijaitsevat ruumiin takaosassa. Lajien päässä on limatäytteisiä onkaloita. Väriltään valaanpäät ovat useimmiten mustia tai ruskeita.
Levinneisyys ja elintavat Valaanpäitä tavataan lauhkeilta ja lämpimiltä alueilta niin Atlantista, Intian valtamerestä kuin Tyynestämerestäkin. Ne elävät useimmiten 1 000–4 000 metrin syvyydessä. Eräiden arvioiden mukaan ne ovat yksiä yleisimpiä syvänveden kaloja. Lajien ravintoa ovat äyriäiset.
Lähteet
*