Antiikin Kreikan mittayksiköt muodostivat pituus-, pinta-ala-, tilavuus- ja painomittojen järjestelmän. Pituus- ja pinta-alamittojen perusyksikkö oli pūs eli jalka, ja tilavuusmittojen perusyksikkö kotylē. Painomitoilla oli yhteys rahojen nimityksiin.

Mittayksiköissä oli paljon paikallista vaihtelua. Erityisen paljon vaihtelivat painomitat. Mittayksiköiden väliset suhteet olivat kuitenkin yleensä eri mittajärjestelmissä samat. Tässä yksiköt on kuvattu pääasiassa attikalaisten eli Ateenassa käytettyjen mittojen mukaisesti.

Pituusmitat

Kreikkalaiset pituusmitat perustuivat ihmisruumiin osiin. Perusyksikkö oli pūs eli jalka. Sen osia olivat esimerkiksi daktylos eli sormenleveys ja likhas eli vaaksa, ja sitä suurempia yksiköitä taas olivat esimerkiksi pēkhys eli kyynärä ja bēma eli askel. Pitkien matkojen mittaamisen perusyksikkö oli stadion, 600 jalkaa.

Jalan ja samalla kaikkien muiden pituusmittayksiköiden tarkat pituudet vaihtelivat paikkakunnittain ja myös eri aikoina. Alla oleva taulukko perustuu vanhan attikalaisen jalan pituuteen 29,57 senttimetriä. Eri paikkakuntien jalkojen pituuksista on saatu tietoja arkeologiasta, kuten temppelien rakenneosien mittauksista ja stadioneiden 600 jalkaa pitkien juoksuratojen pituusmittauksista, sekä kirjallisuudesta, kun kreikkalaisten jalkojen pituuksia kuvataan suhteessa täsmällisemmin tunnettuun roomalaiseen jalkaan (pes).

Nimi Merkitys Verrannollisena Nykymitoissa (n.) daktylos sormenleveys jalkaa 1,85 cm kondylos keskinivel jalkaa 3,70 cm palaistē elidōron , kämmenleveys jalkaa 7,39 cm dikhas eli hēmipodion , puolijalka jalkaa 14,79 cm likhas vaaksa jalkaa 18,48 cm orthodōron ranteesta keskisormen päähän jalkaa 20,33 cm spithamē peukalosta pikkusormeen jalkaa 22,18 cm pūs jalka 29,57 cm pygmē lyhyt kyynärä jalkaa 33,27 cm pygōn 1 jalkaa 36,96 cm pēkhys kyynärä 1 jalkaa 44,36 cm pēkhys basilēios ”kuninkaallinen pēkhys” 1 jalkaa 49,90 cm bēma eli haplūn bēma , askel 2 jalkaa 73,93 cm diplūn bēma askelpari 5 jalkaa 1,48 m orgyia syli 6 jalkaa 1,77 m akaina elikalamos elidekapūs ,, 10 jalkaa 2,96 m hamma 60 jalkaa 17,74 m plethron 100 jalkaa 29,57 m stadion stadionmitta 600 jalkaa 177,42 m hippikon 4 stadionia 709,68 m dolikhos 12 stadionia 2,13 km parasangēs parasangi (persialaista alkuperää) 30 stadionia 5,32 km skhoinos (egyptiläistä alkuperää) 40 stadionia 7,10 km

Pinta-alamitat

Myös kreikkalaiset pinta-alamitat perustuivat jalkaan. Tärkein mittayksikkö oli plethron, härkäparin päivässä kyntämä ala, 100 × 100 jalkaa eli neliöjalkaa.

Nimi Merkitys Verrannollisena Nykymitoissa (n.) pūs neliöjalka 0,087 m² heksapodēs 36 neliöjalkaa 3,15 m² akaina 100 neliöjalkaa 8,74 m² hēmiektos ”puolikas hektos” 833 neliöjalkaa 72,87 m² hektos ”kuudesosa” plethronista neliöjalkaa 145,73 m² plethron härkäparin päivässä kyntämä ala neliöjalkaa 874,38 m² arūra auranala (egyptiläistä alkuperää) egyptiläistä neliökyynärää

Tilavuusmitat

Kreikkalaiset tilavuusmitat jakautuivat kuiva-ainemittoihin () ja nestemittoihin (). Kuiva-ainemitoilla mitattiin ennen kaikkea viljaa ja nestemitoilla viiniä ja öljyä. Kummankin perusmitta oli kotylē.

Kuiva-ainemitat

Nimi Merkitys Verrannollisena Nykymitoissa (n.) kokhliarion lusikallinen 4,5 ml kyathos 10 kokhliarionia 0,45 dl oksybafon elitryblion , ​1 kyathosta 0,68 dl kotylē elihēmina , 6 kyathosta 2,7 dl ksestēs 2 kotyleä 5,3 dl khoiniks päivän vilja-annos 4 kotyleä 1,09 l hēmiekton 4 khoiniksia 4,36 l hekteus ”kuudesosa” medimnoksesta 8 khoiniksia 8,73 l medimnos 6 hekteusta 52,53 l

Nestemitat

Nimi Merkitys Verrannollisena Nykymitoissa (n.) kokhliarion lusikallinen 4,5 ml khēmē 2 kokhliarionia 9,1 ml mystron iso lusikallinen 2 kokhliarionia 11,4 ml konkhē simpukankuorellinen 5 kokhliarionia 22,7 ml kyathos 10 kokhliarionia 0,45 dl oksybafon elitryblion , ​1 kyathosta 0,68 dl tetarton elihēmikotylē , ”neljäsosa” ksesteestä,”puolikas kotyle” 3 kyathosta 1,36 dl kotylē elihēmina , 6 kyathosta 2,73 dl ksestēs 2 kotyleä 5,46 dl hemikhūs 6 kotyleä 1,64 l khūs 12 kotyleä 3,27 l keramion 8 khusta 26,2 l metrētēs eliamforeus elikados ,, amforallinen 12 khusta 39,3 l

Painomitat

Painomitoille oli kaksi päästandardia, euboialais-attikalainen ja aiginalainen. Perusyksikön oboloksen eli obolin sanottiin vastaavan 12 ohranjyvän painoa. Säilyneiden punnusten painoissa on hyvin suurta vaihtelua.

Nimi Merkitys Verrannollisena Nykymitoissa (n.) obolos kuparitanko, oboli drakhmaa 0,72 g drakhmē nippu kuparitankoja, drakhma 4,31 g mna mina 100 drakhmaa 431 g talanton talentti 60 minaa 25,86 kg

Ajan yksiköt

Nimi Merkitys hōra tunti, päivällä auringonnousun ja auringonlaskun välisestä ajasta, yöllä auringonlaskun ja auringonnousun välisestä ajasta; vuodenajasta riippuen noin 45–75 minuuttia nykhthēmeron,hēmera,ēmar vuorokausi, auringonlaskusta auringonlaskuun meis kuukalenterin kuukausi, uudestakuusta uuteenkuuhun etos vuosi, usein keskikesästä (kesäpäivänseisausta lähimmästä uudestakuusta) keskikesään

Katso myös

Roomalaiset mittayksiköt

Lähteet

Aiheesta muualla

*