Naton peruskirjan eli Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artikla määrittelee kuinka ja milloin jäsenmaa voi halutessaan erota sotilasliitto Natosta. Artikla määrää, että Natosta eroavan jäsenmaan tulee ilmoittaa asiasta Yhdysvaltain hallinnolle. Vuoden kuluttua eroilmoituksesta eroava osapuoli lakkaa olemasta jäsen, jos 20 vuotta on jo kulunut jäsenvaltion liittymisestä, eli aikaisintaan ero astuu voimaan vasta 20 vuotta Nato-jäsenyyden allekirjoittamisesta..
Suomi liittyi virallisesti Natoon 4. huhtikuuta 2023.
Suomen Nato-jäsenyys kestää sopimuksen mukaisesti vähintään 20 vuotta allekirjoituksesta ja 20-vuotinen jäsenyys on täten voimassa 4. huhtikuuta 2043 asti. Tämän ajankohdan jälkeen annettu irtisanominen siirtää jäsenyyden päättymistä yhdellä vuodella irtisanoutumisilmoituksen jättämisen päivämäärästä. Jos Suomi ilmoittaisi irtisanomisen viimeistään vuotta aikaisemmin 20. vuotisjäsenyyden täyttymistä, eli 3. huhtikuuta 2042, päättyisi Suomen Nato-jäsenyys tasan 20 vuotta allekirjoituksesta ja Suomi olisi sotilaallisesti liittoutumaton ja neutraali jälleen 5. huhtikuuta 2043.
Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artikla
13. artikla ”Sopimuksen oltua voimassa kaksikymmentä vuotta osapuoli voi luopua olemasta osapuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on ilmoittanut sopimuksen irtisanomisesta Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muiden osapuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen tallettamisesta.”
Aikaisemmat eroamiset Toistaiseksi yksikään jäsenmaa ei ole eronnut Natosta. Ranska tosin erosi Naton sotilaallisista rakenteista väliaikaisesti vuonna 1966, kun maa ei päässyt Yhdysvaltojen kanssa yhteisymmärrykseen Ranskan ydinaseohjelmaan liittyen. Myös esimerkiksi Kreikka erosi Naton sotilaallisista rakenteista vuonna 1974 protestina Turkin hyökättyä Kyprokselle ja miehitettyä saaren pohjoisosan. Yhdysvaltain presidenttinä toiminut Donald Trump väläytteli Yhdysvaltojen lähtöä Natosta vuonna 2018.
Jäseniä ei voida erottaa näiden mahdollisista rikkomuksista ja velvoitteiden laiminlyönneistä huolimatta. Jäsenen on siis itse haluttava eroa. Natolla ei ole käytössään erotusmekanismia eikä Naton silloinen pääsihteeri Jens Stoltenberg ollut vuonna 2021 halukas ottamaan erotusmekanismia käyttöön.
Lähteet
Aiheesta muualla Ulkoministeriö: Usein kysytyt Nato-kysymykset
Luokka:Nato