Taras Franko (9. maaliskuuta 1889 Lviv – 13. marraskuuta 1971 Kiova Ukrainan SNT) oli klassisten kielten filologi, kirjailija, kääntäjä ja kriitikko. Hänen isänsä oli Ivan Franko ja veljensä Petro Franko.
Franko opiskeli klassisia kieliä Lvivin ja Wienin yliopistoissa. Hän työskenteli 1919–1922 Harkovassa kustannusyhtiöissä ja korkeammissa oppilaitoksissa. Palattuaan Galitsiaan 1923 Franko toimi opettajana koulussa vuoteen 1945, jolloin hän aloitti klassisen filologian opettajana Lvivin yliopistossa. Hän puolusti 1953 kandidaatintyötään Ivan Franko i Boryslav. Hän oli 1950–1963 tutkijana Ukrainan SNT:n tiedeakatemian kirjallisuusinstituutissa. Hän osallistui Ivan Frankon julkaisujen 20-osaisen kokoelman julkaisemisen valmisteluun. Hän kirjoitti runoja ja käänsi lähinnä latinankielisiä teoksia, kirjoitti humoristisen kertomuskokoelman Vzdovž i vpoperek (1965, ’Pitkin poikin’) ja kirjan isästään Pro batka: Statti, spohady, opovidannja (1956. ’Isästäni: artikkeleita, muistoja, tarinoita’).
Lähteet
Luokka:Ukrainalaiset kielitieteilijät Luokka:Ukrainalaiset kirjailijat Luokka:Ukrainalaiset kääntäjät Luokka:Ukrainalaiset kirjallisuuskriitikot Luokka:Vuonna 1889 syntyneet Luokka:Vuonna 1971 kuolleet