Athene Iliaan temppeli oli antiikin aikainen Athene Iliaalle omistettu kreikkalainen temppeli Ilionin kaupungissa Vähässä-Aasiassa. Sen rauniot ovat osa muinaisen Troijan arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.
Historia
Athene Iliaan temppeli rakennettiin Troija VIII -vaiheessa eli kaupungin kreikkalaisaikana, mutta sen tarkkaa ajoitusta ei tunneta. Yleensä se ajoitetaan varhaiselle hellenistiselle kaudelle noin vuoteen 300–280 eaa. Strabon sanoo sen olleen Lysimakhoksen rakennuttama.Strabon: Geografika 13.1.26. Joskus se taas ajoitetaan myöhemmäksi 100-luvulle tai ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Temppelin paikalla on saattanut olla pienimuotoisempi edeltäjä jo arkaaisella kaudella.
pienoiskuva|vasen|Athenen temppelin esipihaa. Temppeli kärsi tuhoja vuonna 85 eaa. Fimbrian vallattua kaupungin. Myöhemmin Troija IX -vaiheessa eli kaupungin roomalaisaikana se kunnostettiin, oletettavasti keisari Augustuksen toimeksiannosta.
Athene Iliaan kultti oli Ilionin tärkein. Temppeliin liittyi vuotuinen juhla, joka koostui uhritoimituksista ja urheilukisoista.
pienoiskuva|vasen|Heliosta esiittävä metooppi Athene Iliaan temppelistä. Altes Museum, Berliini. Rakennus
Temppeli sijaitsi Ilionin ja Troijan kaupunkikukkulan koillisosassa. Sen temenos oli niin suuri, että se kattoi lähes puolet varhaisemman Troija VI:n alueesta. Temppelirakennus oli peristyylitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Sen perustusten koko oli noin 36 × 16 metriä, ja siinä oli lyhyillä sivuilla 6 ja pitkillä sivuilla 12 pylvästä. Sisällä temppelissä oli pronaos, cella ja opisthodomos.
Temppeliä ympäröi laaja neliömäinen esipiha, jota reunustivat länsi-, etelä- ja itäsivulla stoat eli pylväshallit, ja jolle johti eteläsivun stoan keskellä ollut propylon-portti. Temppelistä on säilynyt lähinnä koroketasanne, joka oli osa sen esipihaa, sekä yksittäisiä arkkitehtoonisia ja koristeosia, mukaan lukien doorilainen kapiteeli ja osa sisäpuolen kasettikattoa.
Temppelin veistoskoristelujen säilyneistä osista tunnetuin on metooppi, joka esittää neljän hevosen vetämillä vaunuilla ajavaa auringonjumala Heliosta. Marmorisen metooppilaatan koko on 0,86 × 0,86 metriä. Se on nykyisin esillä Altes Museumissa Berliinissä. Temppelin kulttikuvan sanotaan perustuneen tietoihin siitä, miltä alkuperäisen Troijan mystinen, taivaasta pudonneeksi uskottu Athenen patsas eli Palladion olisi näyttänyt.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin Kreikan temppelit Luokka:Ilionin rakennukset ja rakennelmat