pienoiskuva|Pohjois-Amerikan Corolla LE (2020). Toyota Corolla on Toyotan valmistama alemman keskiluokan automalli, joka esiteltiin Toyota Publican seuraajaksi vuonna 1966. Corolla on ollut useita vuosia peräkkäin Suomen ostetuin automalli, ja se on myös maailman eniten samalla mallinimellä valmistettu auto (40. miljoonas Corolla myytiin elokuussa 2013). Suomeen on vuoteen 2013 mennessä tuotu yli 300 000 Corollaa.
Corollan suosioon Suomessa vaikuttavat monet asiat: se kestää hyvin talviolosuhteita, varaosien saatavuus on hyvä ja autoa pystyvät huoltamaan muutkin kuin merkkiliikkeet. Corollan kestävyydestä ja sopivuudesta Suomen oloihin kertoo myös se, että muun muassa Posti on käyttänyt Corolloja postinjakelutyössä ympäri vuoden.
Corollaa on valmistettu vuodesta 1966 ja niitä myydään 150 maassa. Nykyään valmistusta on 16 tuotantolaitoksessa Japanissa, Turkissa, Englannissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Kanadassa, Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa, Etelä-Afrikassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Vietnamissa ja Venezuelassa. Corollan eri malleja on myyty myös nimillä Daihatsu Charmant, Chevrolet Nova ja Geo/Chevrolet Prizm. Australiassa Aurista myydään Corolla-nimellä. Japanin markkinoilla taas myydään Corolla Rumion-mallia.
Corolla (KE10 / KE11 / KE15 / KE16 / KE17) (1966–1970)
pienoiskuva|Toyota Corolla (1966 - 1970) Ensimmäisen sukupolven Corolla tuli myyntiin vuonna 1966. Eiji Toyoda, yhtiön johtaja, esitteli Toyotan uuden "kansanauton". Corollan akseliväli oli lyhyt, 2286 mm ja siinä oli joko 4-vaihteinen manuaali tai 2-vaihteinen automaattivaihteisto ja takaveto.
Etujousitus oli toteutettu MacPherson-rakenteella ja takajousituksena oli lehtijouset kiinnitettynä jäykkään akseliin.
Moottorivaihtoehdot: 1.1 (1077 cm³) (K) – rivi-4, OHV, 60 hv 1.2 (1166 cm³) (3K) – rivi-4, OHV, 55 hv (Amerikan markkinoilla ainoa moottorivaihtoehto)
Korimallit: KE10 = 2-ovinen sedan KE11 = 4-ovinen sedan KE15 = Sprinter coupé (-1969) KE16 = 2-ovinen farmari KE17 = Sprinter coupé (1970)
Corolla (KE20 / TE21 / KE25 / TE25 / KE26 / TE27) (1970–1978)
Toisen sukupolven Corolla oli edeltäjäänsä hieman pitempi, akseliväli oli 2334 mm. Etujousitus oli huomattavasti edeltäjäänsä kehittyneempi, mutta takapää lehtijousituksineen pysyi edelleen yhtä vanhanaikaisena. Corollasta tuli maailman toiseksi eniten myyty auto. Sedanin varustelutasoja oli kolme: Standard, Deluxe ja Hi-Deluxe. Coupéta oli saatavana Deluxe-, SL-, SR- ja Levin GT -malleina.
Vuonna 1973 Corolla sai uuden etumaskin, vilkut ja takavalot.
Moottorivaihtoehdot: 1.2 (1166 cm³) (3K) – rivi-4, OHV ennen vuotta -74 1.2 (1166 cm³) (3K-H) – rivi-4, OHV, 55 hv 1.4 (1407 cm³) (T) - rivi 4, OHV, 93 hv (sae) 1.4 (1407 cm³) (T-B) - rivi 4, OHV, 95 hv (din) 1.6 (1588 cm³) (2T-C) – rivi-4, OHV, 75 hv 1.6 (1588 cm³) (2T-G) – rivi-4, DOHC, 115 hv
Korimallit: KE20 = sedan TE21 = sedan KE25 = coupé TE25 = coupé (SL) KE26 = farmari TE27 = coupé (Levin / Trueno / SR5)
Corolla (KE30 / KE36 / KE35 / KE37 / KE38 / TE51 / KE55 / TE55) (1974–1981)
pienoiskuva|Toyota Corolla KE30 (1974 - 1981) Kolmannen sukupolven Corolla menestyi hyvin Yhdysvaltain markkinoilla öljykriisin aiheuttaman polttoaineen hinnannousun ansiosta. Suomessa tätä mallipolvea myytiin "isona Corollana" edellisen sukupolven rinnalla useamman vuoden ajan. Sprinterin lisäksi tuotannossa oli uudelleenmuotoiltu versio, jonka valmistaja oli Toyotan yhteistyökumppani Daihatsu. Sitä myytiin nimellä Daihatsu Charmant.
3K-moottoria käytettiin joillain markkinoilla, mutta Japanin ja Amerikan malleissa oli vahvemmat 2T-moottorit. Myös Toyoglide 2- tai 3-portainen automaattivaihteisto tuli vaihtoehtoiseksi, kuten myös 4- ja 5-vaihteiset manuaalivaihteistot.
Vuonna 1976 myyntiin tuli 3-ovinen liftback (KE50) ja Sport Coupé (TE51).
Moottorivaihtoehdot: 1.2 (1166 cm³) (3K-C) – rivi 4, OHV, 55 hv 1.6 (1588 cm³) (2T-C) – rivi 4, OHV, 75 hv 1.6 (1588 cm³) (2T-B) – rivi 4, OHV, 90 hv 1.6 (1588 cm³) (2T-G) – rivi 4, DOHC, 124 hv (vain Japanin markkinoilla)
Korivaihtoehdot: KE30 = sedan KE36 = 3-ovinen farmari KE35 = Hardtop Coupé TE37 = Hardtop Coupé (SR5, Levin) KE38 = 5-ovinen farmari TE51 = Sport Coupé (Levin) KE55 = liftback TE55 = liftback
Corolla (KE70 / CE70 / TE71 / TE72) (1979–1987)
pienoiskuva|Toyota Corolla KE70 (4-ovinen sedan) Neljännen sukupolven Corolla oli edeltäjiään kulmikkaampi ja toiseksi viimeinen takavetoinen Corolla. (Viimeinen oli AE86) Neljännen sukupolven malleista ainoastaan farmarimallia myytiin vuoteen 1987 asti, muut korvattiin uudemmalla sukupolvella 1984. Konserniyhteistyökumppani Daihatsun Charmant-malli oli tekniikaltaan yhtenevä KE70-Corollan kanssa.
Uutta neljännen sukupolven Corollassa oli, että myös taakse oli saatu kierrejouset (paitsi farmarimallissa). Edessä oli lisäksi kallistuksenvakain. Akseliväli oli nyt 2400 mm ja perusmallissa oli myös uusi K-sarjan moottori (4K) ja sporttisemmassa Coupé-mallissa Carinasta tuttu 2T. Perusmallissa (KE-70) oli uutta myös hammastankotyyppinen ohjaus.
Tämäkin mallisarja kävi vuonna 1981 läpi ajan henkeen kuuluneen kasvojenkohotuksen ja sai samalla uudistetun taloudellisemman ja hieman tehokkaamman 4K-moottorin. Tarjolle tuli samalla 2-ovinen sedan 2T-moottorilla (TE-71). 1982 tarjolle tuli myös diesel-versio 1C-moottorilla 4-ovisena sedanina tai 5-ovisena farmarina, alustarakenne oli suurimmilta osin sama kuin mallissa TE-71.
Muualla maailmassa vuonna 1983 Corollaan esiteltiin 1,6-litrainen 4A-C OHC-moottori (kannen yläpuolisella nokka-akselilla). Samaan aikaan jotkin Corollan versiot saivat myös ohjaustehostimen. Näitä malleja ei kuitenkaan ole Pohjoismaiden markkinoilla saanut.
Vuonna 1980 Corollaa valmistettiin päivässä keskimäärin 2346 kappaletta.
Moottorivaihtoehdot: Suomessa: 1.3 (1290 cm³) (4K) – rivi-4, OHV, 60 hv (1979-1981), 65 hv (1981–1987) 1.6 (1588 cm³) (2T) – rivi-4, OHV, 75 hv 1.6 (1588 cm³) (2T-G) – rivi 4, DOHC, 115 hv 1.8 diesel (1839 cm³) (1C) - rivi-4, OHC, 63 hv
Muualla: 1.6 (1587 cm³) (4A-C) – rivi 4, SOHC, 90 hv 1.8 (1770 cm³) (3T-C) – rivi 4, OHV, 75 hv 1.6 (1588 cm³) (2T-B) – rivi 4, OHV, 90 hv Lisäksi eri maissa oli tarjolla monia muita moottorivaihtoehtoja.
Korivaihtoehdot: KE70 = (1.3 4K) 2- tai 4-ovinen sedan ja 3- tai 5-ovinen farmari TE71 = 3-ovinen coupé tai 2-ovinen sedan* (1.6 2T) TE72 = 3-ovinen liftback (1.8 3T) CE70 = (1.8 1C) 4-ovinen sedan 4d ja 5-ovinen farmari Lisäksi muualla oli saatavilla useita eri malleja kuten AE70.
-* TE71 sedan tehtiin korvausmalliksi Carina-mallisarjasta pois jääneelle 2-oviselle sedan-versiolle (TA60 -82-84).
Varusteluvaihtoehdot Suomessa: KE70 Sedan: 4d Deluxe, 2d Deluxe ja 2d Super 1979-83 KE70 Farmari: 3d Super, 5d Super 1979-83 ja 5d Deluxe 1984-87 CE70 Sedan: 4d Deluxe 1982-83 CE70 Farmari: 5d Super 1982-83 ja 5d Deluxe 1984-87 TE71 Sedan: 2d Deluxe 1981-83 TE71 Coupé: 3d Deluxe 1979-83 TE72 Liftback: 2d Deluxe 1979-83
Corolla (AE80 / AE82 / AE85 / AE86) (1983–1987)
pienoiskuva|Toyota Corolla E80 Sedan pienoiskuva|Toyota Corolla AE82 Hatchback pienoiskuva|Toyota AE86 Sprinter Trueno/Corolla GT-S
Viidennen sukupolven Corolla oli ensimmäinen etuvetoinen (lukuun ottamatta malleja AE85 ja AE86), ja ehkäpä suosituin Corolla. Niitä valmistettiin 3,3 miljoonaa kappaletta. Etuvedon myötä Corollassa siirryttiin käyttämään Tercelistä tuttua 2A-moottoria, joka oli nyt Tercelistä poiketen sijoitettu moottoritilaan poikittain uuden 5-vaihteisen vaihteiston kanssa. Vaihdekepin liikkeet välitettiin vaihteistoon kahdella vaijerilla, jotta keppi ei liikehtisi moottori/vaihteistopaketin mukana. Etuvetoisen Corollan akseliväli oli nyt 2428 mm. Tämän sukupolven Corollaa myytiin myös nimellä Chevrolet Nova. Corolla oli ominaisuuksiltaan sekä ulkonäöltään moderni; uudessa moottorissa oli samaan aikaan hyvä suorituskyky ja pieni kulutus, sekä ajo-ominaisuudet olivat erittäin hyvät.Tekniikan Maailma 14/83 Tästä Corollasta oli kolme- ja viisioviset hatchback-versiot, sedan, sekä takavetoinen GT-Coupé.
Viistoperäinen hatchback, eli Corolla FX, korimalliltaan AE82, esiteltiin vuonna 1985. Tämän oli tarkoitus korvata Tercel suomen markkinoilla. Uutuudessa oli 12-venttiilinen 2E-moottori, jonka pikkuveljeä, 1,0-litraista 1E-moottoria oli hieman aiemmin käytetty etuvetoisessa Starletissa. Se oli suunniteltu jo alusta alkaen moottoritilaan poikittain asennettavaksi, ja valmis tulos olikin siistimpi kuin alun perin pitkittäin suunnitellussa 2A:ssa. Moottorissa oli uusi muuttuvakurkkuinen kaasutin, ja erinäisillä kevennyksillä moottorin painoa oli saatu pudotettua n. 20 kg. Moniventtiilisyys merkitsi lisääntynyttä taloudellisuutta, puhtaampia päästöjä sekä lisää tehoa. FX:n mitat ovat muuten samat kuin porrasperäisen Corollankin, mutta se on 165 mm lyhyempi. Sitä sai sekä kolmi- että viisiovisena. Ajo-ominaisuuksiltaan FX oli sedanin kaltainen, mutta hieman jäykemmällä jousituksella varustettu. Ilmanvastus oli hieman sedan-mallia pienempi.Tekniikan Maailma 4/85 FX-mallia (myöhemmin FX-16) tehtiin sekä SOHC- että DOHC-moottoreilla varustettuna, myös Yhdysvalloissa NUMMI-tehtaalla vuodesta 1987 lähtien.
Myöhemmin samana vuonna myös muuta Corolla-mallistoa uudistettiin, jolloin se sai uuden maskin, uudet iskunvaimentimet ja pieniä parannuksia varusteluun. Myös sisustaan tuli uudistuksia: muun muassa mittaristo vaihdettiin perinteisemmän näköiseen malliin entisen ”parvekemaisen” muotoilun sijaan. Näiden muutosten yhteydessä otettiin käyttöön FX-mallista tuttu 2E-moottori, joka korvasi perinteisen 2A:n.Tekniikan Maailma 20/86
Takavetoisiin urheilumalleihin vuonna 1983 ja myöhemmin myös FX-GTi-malliin tuli 16-venttiilinen DOHC 4A-GE-moottori. Se on nelisylinterinen 1,6-litrainen ja tuottaa tehoa 124 hv. Moottorissa on polttoaineen suihkutus ja 8-bittinen moottorinohjausjärjestelmä. Tätä moottoria käyttävät mm. Sprinter Trueno, Corolla GT Coupé ja Corolla GT-S -mallit. Sama moottori löytyy myös Toyota MR2:sta.
Coupé- ja Liftback-tyyliset Sprinter-mallit olivat Corolla-malliston ensimmäisiä autoja, joissa oli luukkuvalot.
Tämän sukupolven Corollaa rekisteröitiin Suomessa parhaimmillaan 14 056 kappaletta vuonna 1987, joten se oli erittäin suosittu, ja monta vuotta peräkkäin Suomen myydyin automalli.
Moottorivaihtoehdot: Australiassa: 1.3 (2A) – rivi-4, SOHC, 69 hv 1.5 (3A) – rivi-4, SOHC, 71 hv 1.6 (4A) – rivi-4, SOHC, 78 hv 1.6i 16V (4A-FE) – rivi-4, DOHC, 115 hv
Euroopassa: 1.3 (2A) – rivi-4, SOHC, 69 hv 1.3 12V (2E) – rivi-4, SOHC, 75 hv 1.6 (4A) – rivi-4, SOHC, 84 hv 1.6i 16V (4A-GE) – rivi-4, DOHC, 121 hv 1.8 D (1C) – rivi-4, diesel, 58 hv
Yhdysvalloissa: 1.6 (4A-C) – rivi-4, SOHC, 90 hv 1.6i 16 V (4A-GE) – rivi-4, DOHC, 115 hv
Korivaihtoehdot: E80 = 4-ovinen sedan / 5-ovinen liftback E82 = Sedan, Hatchback AE86 = Takavetoinen GT-malli
Corolla (EE90 / AE91 / AE92 / AE95 / CE90 / CE91 / CE92 / CE94 / CE95) (1987–1992)
pienoiskuva|Toyota Corolla AE92 Hatchback pienoiskuva|Toyota Corolla AE92 Liftback pienoiskuva|Toyota Corolla 4WD Sportswagon AE95
Vuonna 1987 kaikki Corollat muuttuivat etuvetoisiksi, lukuun ottamatta nelivetoista Sprinter Carib -farmarimallia, jota myytiin vuosina 1988–1994. Yhdysvalloissa se tunnettiin nimellä All-Trac ja Suomessa Sportswagon. Sportswagon korvasi nelivetoisen Toyota Tercel -farmarimallin.
Corolla Sprinter oli nyt Euroopassakin nimeltään Corolla, kun sitä jonkin aikaa oli myyty esimerkiksi Irlannissa nimellä Sprinter GLS.