Ruotsi pysyi ulkopuolella toisesta maailmansodasta. Ruotsin maaperä ei joutunut sotatoimien kohteeksi eikä maa virallisesti osallistunut sotatoimiin rajojensa ulkopuolella. Maa jatkoi kauppasuhteitaan sekä akselivaltojen että liittoutuneiden kanssa. Kaikesta huolimatta sota heijastui puolueettomuuspolitiikkaa noudattaneeseen Ruotsiinkin, ja maan puolueettomuutta on myös kyseenalaistettu.

Ruotsilla oli sodan aikana eurooppalaisittain melko vahva armeija.Könönen 2022, s. 73

Puolueettomuuspolitiikka Ruotsi alkoi noudattaa virallisesti puolueettomuuspolitiikkaa vuonna 1812. Taustalla vaikuttivat koetut tappiot Napoleonin sodissa ja Suomen menetys Venäjälle Suomen sodassa. Ruotsi ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan ja julistautui puolueettomaksi myös toisessa maailmansodassa Per Albin Hanssonin ollessa pääministeri. Ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, että puolueettomuus takasi Ruotsille turvan, sillä useiden maiden puolueettomuutta loukattiin sodan aikana: Neuvostoliitto hyökkäsi puolueettomaan Suomeen marraskuun 1939 lopulla ja miehitti puolueettomat Baltian maat kesällä 1940. Keväällä 1940 Saksa hyökkäsi Tanskaan ja Norjaan sekä Alankomaihin, Belgiaan ja Luxemburgiin. Britit puolestaan miehittivät puolueettoman Islannin ja Iranin.

Antikommunismi oli voimakasta Ruotsissa jo ennen talvisotaa. Useita kommunisteja suljettiin pasifistien tavoin internointileireille Pohjois-Ruotsissa. Kommunismin vastaisuus huipentui talvisodan loppuvaiheessa, kun kommunistien lehtipaino Norrskensflamman tuhottiin Luulajassa maaliskuussa 1940. Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen talvisodassa Ruotsi ei virallisesti auttanut Suomea, eikä esimerkiksi liittoutuneille sallittu kauttakulkua Ruotsin läpi. Epävirallisia teitä Ruotsista lähti kuitenkin useita vapaaehtoisia taistelemaan Suomen puolella hyökkääjää vastaan. Ruotsi lähetti myös apua erilaisten keräysten ja sotakaluston muodossa ja otti suomalaisia sotapakolaisia vastaan. Ruotsi toimi myös välittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä pyrkien saamaan näiden kesken rauhan. pienoiskuva|Internointileiri Ruotsin sodanaikainen toiminta herätti kritiikkiä. Johan Östlingin mukaan kritiikki koostuu kolmesta eri perspektiivistä:

Moraalinen kritiikki (yleinen kritiikki opportunistista oman edun tavoittelua vastaan, jonka tarkoituksena oli pitää Ruotsi ulkona sodasta keinolla millä hyvänsä) Kommunistinen kritiikki (natsiliittolaisuuden ja Ruotsin ”fasistisen historian” korostaminen) Ultranationalistinen kritiikki (saksalaismielisyyteen perustuva heikkouden ja opportunismin paheksunta)

Kauttakulkusopimukset ja kaupankäynti Saksan kanssa Ideologisesti Ruotsi ja muut Pohjoismaat erosivat äärinationalistisesta ja militarisesta natsi-Saksasta, eikä kansallissosialismi saanut merkittävää poliittista valtaa yhdessäkään Pohjoismaassa. Sen sijaan Iso-Britannia oli maailmansotien välisenä aikana onnistunut horjuttamaan Saksan perinteistä asemaa Pohjoismaiden kauppakumppanina. Saksan sijaan Ruotsi pyrkikin lähentymään Britannian ja Ranskan kanssa. Keväällä 1939 Ruotsi, Norja ja Suomi kieltäytyivät Saksan tarjoamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta. Vain Tanska hyväksyi sopimuksen.Könönen 2022, s. 21, 29–30

Keväällä 1940 Saksa valtasi Tanskan ja Norjan, ja Saksan painostuksesta Ruotsi solmi Saksan kanssa kauttakulkusopimuksia, jotka sallivat Saksan kuljettaa aseita ja joukkoja Norjaan rahallista korvausta vastaan. Uudet kauttakulkuvaatimukset saksalaisjoukkojen siirtämiseksi Ruotsin kautta Suomeen kesällä 1941 aiheuttivat juhannuskriisin, jonka päätteeksi Ruotsi jousti jälleen puolueettomuudestaan.

Ruotsi kävi myös laajamittaista kauppaa Saksan kanssa, ja maan on sanottu olleen Saksan tärkeimpiä kauppakumppaneita Euroopassa. Ruotsilta Saksa osti varusteluteollisuudelleen elintärkeää rautamalmia, jota toimitettiin niin Norjan Narvikin sataman kautta kuin Ruotsin Luulajasta ja Oxelösundista.Könönen 2022, s. 61–63, 121, 154 Pohjois-Ruotsista louhittu rautamalmi oli maailman korkealaatuisinta.Könönen 2022, s. 39 Vuosina 1933–1938 ruotsalaista rautamalmia vietiin Saksaan vuosittain keskimäärin seitsemän miljoonaa tonnia, ja määrä nousi vuonna 1938 kymmeneen miljoonaan tonniin. Ruotsi yritti syksyllä 1939 vähentää toimitusmääriä, mutta Saksan laivaston uhittelu Itämerellä sai Ruotsin taipumaan Saksan vaatimuksiin. Muistakin Pohjoismaista tuli Saksalle merkittävä raaka-ainelähde, sillä niistä saatiin muun muassa kuparia, nikkeliä ja molybdeeniä.Könönen 2022, s. 54

Ruotsi käytti rautamalmikaivoksia hyödykseen puolustaessaan koskemattomuuttaan, sillä se uhkasi räjäyttää kaivokset toimintakyvyttömiksi ja sabotoida rautateitä, mikäli Saksa olisi hyökännyt Ruotsiin. Pelko rautamalmin menettämisestä todennäköisesti vaikutti Adolf Hitlerin suunnitelmiin ja toimiin.Könönen 2022, s. 121–122 Vuonna 1940 Norjan taistelun jälkeen Ruotsi pelkäsi brittien hyökkäävän Itämeren rautamalmikuljetusten kimppuun lentokoneilla ja sukellusveneillä. Siksi Saksa toimitti Ruotsille runsaasti ilmatorjuntatykkejä. Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat suunnittelikin operaatio Paul -nimistä miinoitusoperaatiota Luulajan sataman sisääntuloväylille.Könönen 2022, s. 154–155

Ruotsi myötäili Saksaa noudattamalla saksalaisia rotulakeja ja sulki Saksan kannalta ei-toivottuja ihmisiä internointileireille. Toisaalta Ruotsi vastaanotti esimerkiksi juutalaisia pakolaisia kuin myös baltteja. Vuonna 1943 Ruotsi alkoi ottaa etäisyyttä akselivaltoihin ja lähentyi liittoutuneita: Hanssonin hallitus ilmoitti lakkauttavansa saksalaisjoukkojen kauttakulkuoikeuden lokakuun 1943 alussa ja vähentävänsä rautamalmikuljetuksiaan heti vuoden 1944 alussa.Könönen 2022, s. 339

Kaupankäynti liittoutuneiden kanssa Liittoutuneiden toimitusten tuonti tapahtui valtamerialuksilla Göteborgin satamaan. Tuonti riippui länsivaltojen myöntämistä lisensseistä, joiden edellytyksenä oli Ruotsin riittäväksi katsottu kyky vastustaa Saksan pyrkimyksiä. Jos Ruotsi teki myönnytyksiä Saksan suuntaan, Yhdysvallat uhkasi lopettaa tuontinsa Göteborgiin.

Ruotsiin kohdistuneet pommitukset pienoiskuva|Pajalan pommitusten tuhoja Toisessa maailmansodassa Suomea pommittaneet neuvostokoneet kävivät myös Ruotsin puolella pommittamassa. Muun muassa Pajalan kylä ja Tukholma kärsivät pieniä vahinkoja ja muutama henkilö loukkaantui pommituksissa. Neuvostoliiton mukaan pommitukset olivat vahinko, jotka johtuivat lentäjien eksymisistä. Virallinen selitys hyväksyttiin, ja Neuvostoliitto maksoi Ruotsille 40 000 Ruotsin kruunua korvauksina. Myös Ruotsin laivat joutuivat satunnaisesti iskujen kohteiksi.

Lähteet

Viitteet

*