Isoteutarin kartano (ruots. Stortötar gård) sijaitsee Lohjalla Uudellamaalla. Kartano on Isoteutarin kylän kantatalo ja entinen Biskopsin ratsutila. Nykyinen päärakennus on valmistunut 1800-luvulla. Isoteutarin kartano on nykyisin yksityisomistuksessa.
Historia ja arkkitehtuuri Isoteutarin keskiakaisista omistajista tunnetaan lautamies Lauri vuodelta 1508, sekä Olli Laurinpoika vuodelta 1532. 1600-luvulla Isoteutariin yhdistettiin kolme eri tilaa. Kartanon yksi vaikutusvaltaisimmista omistajista lienee ollut kuninkaallinen rahastonhoitaja Thomas Teuterström, joka aateloitiin nimellä Adlercreutz. Hän omisti kartanon vuosina 1686–1710. Vuonna 1844 talo ostettiin perinnöksi. 1915 Isoteutariin yhdistettiin ratsutilan augmentit Mustapää, Simola ja Anttila, jotka olivat vuodesta 1759 toimineet kartanon lampuotitiloina. Vuonna 1694 Isoteutarin kartanolla ei esiinny lainkaan torppia. Vuonna 1800 torppia oli kolme ja vuonna 1900 yhteensä kuusi torppaa.Vuoden 1918 maanvuokralain nojalla Isoteutarin kartanosta erotettiin kaksi torppaa ja kaksi mäkitupaa. Isoteutarilla on ollut oma mylly.
Isoteutarin kartanolle johtaa pohjoisesta vanha tie, joka on osa Raaseporin linnatietä. Sen varrella on koivukuja, jonka koivut istutettiin 1890-luvulla.
Päärakennus Isoteutarin päärakennus on valmistunut 1845–1846. Hirsirakennuksen on suunnitellut konduktööri K. J. E. Gustafsson, ja sen alkuperäinen ulkoasu edusti puhdasta empire-tyyliä. Rakennusta korotettiin satulakattoisella poikkipäädylää vuonna 1896. Nykyisin empire-piirteet näkyvät yhä esimerkiksi ikkunoiden symmetrisessä sijoittelussa ja niiden koristeellisissa otsalaudoissa. Rakennuksen pihanpuoleisella sivulla on pariovin varustettu kuisti, jonka katolla on parveke. Päädyssä on toinen kuisti. Kartanon päärakennusta on peruskorjattu 1950-luvulla ja 1980-luvulla, jolloin Museovirasto oli mukana korjaussuunnittelussa. Rungosta jouduttiin vaihtamaan ainoastaan yksi hirsi. Vuosituhannen taitteessa vanha lateksimaalipinta hiottiin pois ja korvattiin pellavaöljymaalilla. Päärakennuksessa on säilynyt jäljellä vanhat lattialankut ja rossipohja. Päärakennuksessa on yhteensä 13 huonetta, joista 4 on tulisijoin varustettuja ullakkokamareita.
Alkuperäiseen sisustukseen on kuulunut muun muassa salin valko-vihreä empirekalusto, Kirkniemestä ostettu kustavilainen kattokruunu ja hopeamalja, vanha taffelipiano, sekä kullan ja sammalenvihreän värinen empirepeili ja marmorilevyllä varustettu konsolipöytä. Laamanni Adlercreutz on ostanut kartanoon peilin, jonka valkoisessa yläosassa on enkelikuvioita Tukholman hovista. Peilin kerrotaan kuuluneen prinssi Kaarle Augustille.
Päärakennusta ympäröi omenatarha, sekä 1700-luvulta peräisin oleva puisto.
Muut rakannukset Kartanon vanha päärakennus 1700-luvulta on säilynyt nykyisen päärakennuksen vieressä. Vanhaa päärakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1830-luvulla. Rakennuskantaan kuuluu lisäksi työväenasunto vuodelta 1910, harkkokivinen navetta vuodelta 1908, luonnonkivinen härkätalli vuodelta 1851, sekä kivinen viljamakasiini.
Omistajat Lista Isoteutarin kartanon omistajista: +NimiVuodetLisätietoaLauri1508lautamiesOlli Laurinpoika1532Bengt Larsson1540–1554Eskil Bengtsson1556–1605Erik Mårtensson1609–1654ratsumiesAnna Tomasdotter1654–1656Erikin leskiTomas Jakobsson1662Tomas Eriksson1665Tomasin lankoHenrik Eriksson1666–1695Tomasin veli, KoulumestariThomas Teuterström1686–1710aateloitu Adlercreutz, kuninkaallinen rahastonhoitajaThomasin perinkunta1710–1721Anna Katarina Adlermarckin lapset1722–1780Anna Thomasin tytärJohan Reilin1781–1785kappalainenTorsten Jägerhorn af Storby1786–1805kapteeniAnders Collin1806–1810rovastiKarl Henrik Adlercreutz1811–1832laamanniAdlercreutzin perikunta1831–1865Johan Gustav Florin1865–1883Karl Aldercreutzin vävy, sotakamreeriKarl Gabriel Thiodolf Rein1883–1919Johanin vävy, todellinen valtioneuvosMathilda Schulman o.s. Rein & Hilda Maria Rein
Lähteet
Luokka:Lohjan kartanot Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen 1700-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:1846