Orpon hallitus on Suomen tasavallan 77. hallitus. Se aloitti 20. kesäkuuta 2023. Hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.
Orpon hallitus on porvarihallitus. Hallitus on harjoittanut oikeistolaista talouskuripolitiikkaa muun muassa heikentämällä etuuksia, mitä on perusteltu valtiontalouden alijäämillä, ja rajoittanut poliittisia lakkoja. Hallituksen politiikkaan kuuluu myös kansalaisuusehtojen tiukentaminen ja lukuisat maahanmuuttopolitiikan kiristykset. Hallitus tukee Ukrainaa ja on antanut suoraa rahallista ja aseellista apua Ukrainalle Venäjän hyökkäyssodassa.
Uutissuomalaisen joulukuussa 2025 tekemän gallupin mukaan 65 prosenttia suomalaisista on tyytymättömiä ja vain viidesosa tyytyväisiä Orpon hallituksen taloustoimiin.https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/65ad713a-fdb5-4770-b5ac-9d6cfc596c77 Orpon hallituksen tavoite oli luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa. Kuitenkin Orpon hallituksen aikana työllisten määrä Suomessa on vähentynyt noin 64 000:lla.https://yle.fi/a/74-20173878 Orpon hallituksen aikaan työttömyysprosentti Suomessa on noussut Euroopan unionin korkeimmaksi.https://yle.fi/a/74-20203092 Orpon hallitus ei myöskään ole onnistunut lupauksessaan taittaa Suomen velkaantumista, vaan sen aikana Suomi on velkaantunut ennätystahtia ja ottanut enemmän velkaa kuin aiemmat Marinin ja Rinteen hallitukset, vaikka aiemmin Marinin hallituksen velanottoa kritisoi erityisesti kokoomus.https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4214333e-eb34-4895-afc0-9f660ef5f9f2 Orpon hallituksen aikaan Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle,https://www.is.fi/politiikka/art-2000011647396.html ja maassa ovat lisääntyneet merkittävästi muun muassa köyhyyshttps://www.soste.fi/koyhyys-kasvaa-arvioitua-enemman/, lapsiköyhyyshttps://yle.fi/a/74-20184705, asunnottomuushttps://yle.fi/a/74-20142775 ja huumekuolemathttps://yle.fi/a/74-20128002. Orpon hallitus lupasi olevansa Suomen historian yrittäjäystävällisin hallitus, mutta vain vähemmistö yrittäjistä on tyytyväisiä hallituksen toimintaan.https://www.is.fi/politiikka/art-2000010860017.html
Hallitusneuvottelut
Kokoomus nousi 2. huhtikuuta 2023 käydyissä eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Hallitustunnustelijaksi valittiin 14. huhtikuuta puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo. Hän aloitti tunnustelut jakamalla eduskuntapuolueille 24 tunnustelukysymystä. Saamiensa vastausten perusteella hän valitsi varsinaisiin hallitusneuvotteluihin perussuomalaiset, ruotsalaisen kansanpuolueen sekä kristillisdemokraatit. Hallitus päätettiin rakentaa enemmistöhallitus-pohjalle. Säätytalolla järjestetyt hallitusneuvottelut kestivät yhteensä seitsemän viikon ajan, tiistaista 2. toukokuuta torstaihin 15. kesäkuuta. Hallitusneuvottelut kestivät ennätyspitkään, yhtä kauan kuin Kekkosen II hallituksen neuvottelut eli 79 päivää.
Neuvottelut käytiin yhdessätoista työryhmässä eli pöydässä, joilla oli yhteensä 18 alatyöryhmää eli jaostoa. Neuvotteluorganisaatiota johtivat puheenjohtajapöytä, vaaleja ja puoluetoimintaa käsitellyt puoluesihteeripöytä sekä valtioneuvoston johtamista, dataa ja mittareita sekä kokeiluja ja hallinnon digitalisointia käsitellyt johtamispöytä. Reformipöytien teemat olivat 1. Kestävä julkinen talous, 2. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta, 3. Hyvinvointi syntyy työstä, 4. Osaava Suomi, 5. Kasvun kaava, 6. Puhtaan energian Suomi, 7. Kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi sekä 8. Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio.
Ministerit
Ministereitä hallituksessa on 19. Kokoomuksella on kahdeksan ministeriä ja perussuomalaisilla seitsemän ministeriä. RKP:lla oli aluksi kolme ministeriä ja kristillisdemokraateilla yksi ministeri, mutta kristillisdemokraattien oli määrä saada liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin tehtävät hallituskauden viimeiseksi kahdeksi vuodeksi. Kristillisdemokraatit nimesi oman ministeriehdokkaansa lauantaina 17. kesäkuuta, kokoomus ja perussuomalaiset omansa sunnuntaina 18. kesäkuuta ja RKP maanantaina 19. kesäkuuta.
Ministeriönsä päällikkönä toimivien/toimineiden ministerien nimet on lihavoitu.
Huomioita
Hallitusohjelma Orpon hallituksen tavoitteena on "vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä".
Alkoholikauppa Hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Nykyisessä alkoholilain 17 pykälässä määritelty vähittäismyyntilupa laajennetaan enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien lisäksi koskemaan enintään 8 prosenttia alkoholia käymisteitse valmistettuja juomia. Puoliväliriiheen mennessä tehdään STM:n ja TEM:n yhteistyössä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.
Avun hädänalaisille kohdentava ja väärinkäytökset estävä turvapaikkapolitiikka Suomi noudattaa maahanmuuttopolitiikassaan ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomi osallistuu monenkeskiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.
Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon puolustamiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin.
Esi- ja perusopetus Hallitus panostaa perustaitojen oppimiseen antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2-3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Lisäykset jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin.
Hallitus vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.
Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja. Hallitus vahvistaa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa.
Liikenneverkkoa kehitetään koko Suomessa Koko Suomen raideverkon toimivuutta ja Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta parannetaan käynnistämällä Lentoradan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja valmistelemalla hankkeen toteuttamispäätös. Turun tunnin juna -hanke käynnistetään parantamalla Salo–Kupittaa-väliä sekä rakentamalla Espoo-Lohja-rata.
Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen torjutaan Hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi.
Ongelman ratkaisemiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta.
Hallitus laatii vuoden 2023 loppuun mennessä laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Hallitus tekee periaatepäätöksen poikkihallinnollisen jengirikollisuuden ennaltaehkäisy- ja torjuntaohjelman laatimisesta.
Hallitus koventaa rangaistuksia katujengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista säätämällä rikoksen liittyminen katujengin toimintaan erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.
Omaishoito Hallitus tekee puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, selvittää omaishoidontuen verotuksen kohtuullistamista ja jatkaa omaishoidontuen kriteerien yhtenäistämistä.
Perhe-etuudet Hallitus vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Hallitus laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteossa huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijaperheiden ja monilapsisten perheiden erityishaasteet.
Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.
Poliisien määrää lisätään Muutokset turvallisuusympäristössä edellyttävät poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamista. Hallitus nostaa poliisitehtävissä toimivien määrän 8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. Lisäys tehdään poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen. Poliisin kyky rekrytoida tarvittava määrä poliisitoimintaa tukevia erityisosaajia, kuten kyber- ja talousasiantuntijoita sekä tutkintasihteereitä turvataan.
Poliisin resurssit turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoivasti siten, että poliisin mahdollisuudet pitkän aikavälin toiminnan suunnitteluun paranevat. Lisätään poliisin perusrahoitusta ja kehitetään poliisin rahoitusmallia tämän tavoitteen mukaisesti.
Hallitus varmistaa, että poliisilla on käytettävissään työssään tarvitsemansa kalusto sekä terveet ja turvalliset toimitilat. Poliisin läsnäolo turvataan koko maassa. Poliisin palvelut turvataan molemmilla kansalliskielillä.
Rahapelijärjestelmä Hallitus uudistaa Suomen rahapelijärjestelmää avaten sitä lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1. tammikuuta 2026. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta.
Lisenssijärjestelmän piiriin kuuluisivat lähtökohtaisesti online-kasinopelit ja online-vedonlyönti. Eriytetään Veikkaukselle jäävä yksinoikeustoiminta ja kilpailluilla markkinoilla oleva toiminta eri yhtiöihin saman konsernin sisällä.
Raideliikenne Hallitus lisää tosiasiallista kilpailua raideliikennemarkkinalla ja helpottaa markkinoille pääsyä. Hallitus luo pitkän aikavälin näkymän kotimaan raideliikenteen kapasiteetin ja investointien lisäämiseksi.
Hallitus avaa markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat tosiasialliselle kilpailulle.
Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle.
Hallituksen politiikka
Talouspolitiikka pienoiskuva|Valtion velka Orpon hallituksen aikana (€). Hallitus tavoittelee julkisen talouden velkasuhteen pysymistä samana yhden vaalikauden aikana ja kääntymistä laskuun kahden vaalikauden aikana. Hallitusohjelmassa hallituspuolueet sopivat julkisen talouden sopeuttamisesta yhteensä noin kuudella miljardilla eurolla, josta 4,2 miljardia koostuu leikkauksista ja 1,85 miljardia rakenteellisista toimista. Vuoden 2024 kehysriihessä hallitus sopi kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta, josta noin puolet koostuu leikkauksista ja noin puolet veronkorotuksista, taloustilanteen huonontumisen johdosta. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi myös, että julkisen talouden alijäämä olisi korkeintaan yksi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä. Syyskuussa 2024 valtiovarainministeri Purra sanoi hallituksen luopuneen tästä tavoitteesta taloussuhdanteen heikentymisen johdosta, kun taas pääministeri Orpo kiisti tavoitteesta luopumisen.