thumb|Piirros harjusta, joka on huipulta kulunut eroosion vaikutuksesta.
Harjumetsä on harjumaastossa kasvava metsä. Paiste- ja varjorinteet sekä lakialue ovat harjumetsän osia. Kun jääkauden mannerjäätikkö suli, sen sulamisvedet työnsi maa-aineksia kasoihin. Maaperä muovaantui mm. harjuiksi, reunamuodostumiksi, deltoiksi ja sandureiksi. Näillä on muista muodostumista eroavia tekijöitä, kuten erilaiset valo-, lämpö- ja maaperäolosuhteet, joiden takia harjumetsissä esiintyy toisenlaisia kasvi- ja eläinlajeja. Tämän takia myös harjujen maaperä on paljolti hiekkapitoista. Harjumaan hiekkapitoisuus puolestaan tekee maaperästä vettä läpäisevän.
Monet paahteiset ja aiemmin harvapuustoiset harjumetsät ovat viimeisten vuosikymmenien aikana kasvaneet umpeen. Tähän on vaikuttanut metsälaidunnuksen väheneminen ja metsäpalojen torjunta. Näitä harjumetsien paahderinteitä on ryhdytty ennallistamaan puiden harvennuksella ja maan pinnan rikkomisella. Tähän ennallistamistoimintaan liittyen on Suomessa perustettu hankkeita, joihin liittyen ollaan yhteydessä muihin luonnonsuojeluhankkeisiin. Eläimistö Paahteisissa, valoisissa harjumetsissä elää useita uhanalaisia lajeja, varsinkin uhanalaisia hyönteisiä, kuten harjusinisiipi ja palosirkka ja monet perhoslajit. Kasvisto Harjumetsissä on tyypillisesti mäntyjä. Usein kuusia ja lehtipuita kasvaa rinteillä. Alueen eläviä uhanalaisia kasveja ovat hämeenkylmänkukka ja hietaneilikka. Muita harjumetsien kasveja ovat idänkeulankärki, kangasajuruoho ja kissankäpälä. Rehevämmillä alueilla voi tavata myös ahomansikkaa, kieloa, kevätlinnunhernettä ja nuokkuhelmikkää. Lähteet
Luokka:Metsät