Lauri Johannes (Sikstuksenpoika) Toivonen (21. marraskuuta 1888 Ruokolahti – 6. toukokuuta 1969 Tampere) oli suomalainen fantasiakirjailija.Suomen Kirjailijat 1917–1944, Toivonen, Lauri J., sivu 452, toimittaneet Hannu Launonen, Maija Hirvonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 365, Jyväskylä 1981 Hän oli Hämeessä ja Laatokan Karjalassa kasvanut ja myöhemmin Tampereella asunut kansakoulun lämmittäjä ja entinen merimies.Seikkailuromaaneja, Aamulehti, 15.11.1933, nro 308, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Toivosen vuonna 1933 ilmestynyt seikkailuromaani Uponnut maa kertoi Tyynellä valtamerellä sijainneesta tarunomaisesta korkealle kehittyneestä Mu-maasta, joka upposi suuressa luonnonmullistuksessa mereen Atlantis-mantereen tavoin. Romaanin kertoja lähtee muutamien toveriensa kanssa laivalla etsimään tätä maata ja he purjehtivat Helsingistä Englannin kautta ja edelleen Panaman kanavan läpi Pääsiäisaarelle. Romaanin kertoja uskoo Pääsiäissaaren olevan kuvapatsaineen muinaisen Mu-maan merenpinnan yläpuolelle jäänyt pieni jäännös. Retkikunta löytää saarelta eräästä luolasta maljakon, joka sisältää vanhaa kirjoitusta täynnä olevia ohuita hopealevyjä.
Hopealevyt on kirjoittanut ja luolaan tallentanut eräs Mu-maan tuhosta henkiinjäänyt ylimmäisen papin Eknon poika Minos, joka purjehtii muiden tuhosta henkiinjääneiden kanssa Välimerelle ja perustaa Kreetan saarelle uuden minolaisen kultturin. Hopealevyjen sisältämä kertomus alkaa siitä kun Minos karkaa Ra-jumalan temppelistä yhdessä pyhän papittaren Ilamin kanssa ja kertomus päättyy Mu-maan tuhoon.
Toivonen työskenteli lämmittäjänä ja vahtimestarina Tampereella Aleksanterin kansakoulussa.Toivonen, Lauri Johannes, lämmitt. Aleksanterin koulu, Tampereen osoitekalenteri, 1935, No 1936, sivu 596, julkaistu 1.12.1935Toivonen, Lauri Johannes, lämmittäjä, Hallituskatu 26, Tampereen osoitekalenteri, 1939, No 1939-1940, sivu 783, julkaistu 1.9.1939Osotteita, Tampereen vahtimestarien osasto 58: siht. Lauri J. Toivonen, Aleksanterin kansakoulu, Liiketyöläinen, 1930, No 10, sivu 18, julkaistu 1.10.1930Tampereen kaupungin kansakoulujen johtokunnan kokouksessa, Tampereen Sanomat, 1928, No 82, sivu 3, julkaistu 6.4.1928Ikäkorotukset, Maaseudun Sanomat, 1923, No 34, sivu 2, julkaistu 11.2.1923 Toivosen puoliso oli Susanna Fransin (Sanni Fransiina) Toivonen (1891–1964). Toivosen isä oli Juha Sikstus Toivonen. Lauri Toivonen oli käynyt kansakoulun ja siirtyi vuonna 1905 synnyinseudultaan Ruokolahdelta Urjalan ja Kylmäkosken kautta Jaakkimaan Kurenrantaan, jossa toimi koneenkäyttäjänä. Hän muutti vuonna 1912 Tampereelle ja sieltä Helsinkiin avioituen siellä ensimmäisen puolisonsa Aino Amanda Mäkipään kanssa vuonna 1915.Vihittyjä, Helsingin Sanomat, 1915, No 6, sivu 7, julkaistu 8.1.1915 Helsingistä Toivonen palasi Karjalaan Sortavalan maalaiskuntaan Läskelään samana vuonna 1915 toimien siellä lämmittäjänä. Läskelästä Toivonen muutti puolisonsa kanssa Hämeenkyröön vuonna 1917.
Asuessaan Laatokan Karjalassa Toivonen kirjoitti nimimerkillä Kullervo useita tarunomaisia kertomuksia, muun muassa asuinseudultaan Karjalassa.Suomen Kirjailijat 1809-1916, Toivonen, Lauri, sivu 779, toimittanut Maija Hirvonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 570, Tampere 1993 Toivonen oli myös yksi kirjoittajista Suomalaisen Kustannus-osakeyhtiö Kansan vuonna 1911 kustantamassa teoksessa Poikien kirja matkakuvauksellaan Käynti Valamossa.Kirjallista, Karjalatar, 1911, No 58, sivu 4, julkaistu 27.5.1911
Teoksia Uponnut maa : historiallinen romaani Etelämereltä. WSOY 1933 nimimerkillä Kullervo Annanriutta : kertomus Karjalasta. Isak Julin, Tampere 1908 Hiidenlinna. Isak Julin, Tampere 1908 Miestappo-luodon taru : romantillinen kertomus. W. Toivonen, Tampere 1908 Erämaan lapsi : kertomus neljännentoista sataluvun alkuvuosilta. Isak Julin, Tampere 1909 Kellosalmen taru : kertomus isonvihan ajoilta. Isak Julin, Tampere 1909
Lähteet
Luokka:Suomalaiset fantasiakirjailijat Luokka:Vuonna 1888 syntyneet Luokka:Vuonna 1969 kuolleet