Suomalainen Lakimiesyhdistys on suomalainen oikeustieteen alan tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää alan tutkimus- ja koulutustoimintaa, oikeustieteellisen tutkimuksen julkaisemista ja muuta tunnetuksi tekemistä, vaalia oikeuskulttuuria sekä toimia suomalaisten lakimiesten yhdyssiteenä ja muutoinkin edistää lakimieskunnan yhteisiä pyrkimyksiä.

Yhdistys on julkaissut vuodesta 1903 alkaen Lakimies-aikakauskirjaa. Lisäksi yhdistys julkaisee muun muassa väitöskirjoja, monografioita, artikkelikokoelmia, oppi- ja käsikirjoja sekä Oikeustiede–Jurisprudentia-vuosikirjaa. Yhdistys myös jakaa erilaisia oikeustieteen alan huomionosoituksia, kuten Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto, K. G. Idmanin palkinto ja vuoden väittelijän palkinto.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on suorittanut oikeustieteen maisterin tai oikeustieteen kandidaatin taikka siihen rinnastettavan oikeustieteellisen tutkinnon Suomessa. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös oikeustieteen ylioppilas, oikeustieteellisen tutkinnon ulkomailla suorittanut henkilö sekä muun kuin oikeustieteellisen tutkinnon suorittanut tutkija, joka on toiminnallaan osoittanut edistävänsä yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista.

Historia Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen edeltäjä oli Suomenmielisten juristien klubi, joka perustettiin vuonna 1898. Sen perustamisen taustalla oli pyrkimys parantaa suomen kielen asemaa, mikä ei onnistunut vuonna 1868 perustetun, pääosin ruotsinkielisessä oikeustieteellisessä järjestössä Juridiska Föreningen i Finland. Järjestön keskeisimpiä toimijoita olivat muun muassa P. E. Svinhufvud, joka toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ja K. J. Ståhlberg, joka toimi sen toisena puheenjohtajana. Yhdistyksen oma aikakauskirja, Lakimies, perustettiin vuonna 1903 alun perin käytännönläheisemmäksi vastineeksi Juridiska Föreningenin liian teoreettisena pidetylle JFT-aikakauskirjalle.Suviranta 1998, s. 2–3.Vanamo 2023, s. 624.

24. marraskuuta 1905 Suomenmielisten juristien klubi hyväksyi järjestölle säännöt, joissa sen nimeksi otettiin Suomalaisten lakimiesten yhdistys. Säännöt saivat senaatin vahvistuksen 29. tammikuuta 1906 ja yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 15. marraskuuta 1906. Marraskuussa 1940 yhdistyksen nimi muutettiin Suomalaiseksi Lakimiesyhdistykseksi. Yhdistyksestä tuli melko nopeasti Suomen suurin oikeustieteellinen yhdistys, jonka jäsenmäärä oli enimmillään yli 4 000. Vuonna 1944 yhdistys oli mukana perustamassa Suomen Lakimiesliittoa.Suviranta 1998, s. 5–6.Vanamo 2023, s. 624–625.

Puheenjohtajat Yhdistyksen puheenjohtajia ovat olleet:Suviranta 1998, s. 8–9.

1898–1901 P. E. Svinhufvud 1902–1910 K. J. Ståhlberg 1911–1913 Allan Serlachius 1914–1920 F. O. Lilius 1921–1922 Antti Tulenheimo 1923–1924 Allan Serlachius 1925–1926 Iivar Ahava 1927–1928 U. J. Castrén 1929–1930 Anton Kotonen 1931–1932 Bruno Salmiala 1933–1937 Bertil Alfred Sjöström 1938–1945 Kaarlo Kaira 1946–1950 Veli Merikoski 1951–1955 Aarne Rekola 1956–1958 Veli Merikoski 1959–1963 Tauno Tirkkonen 1964–1969 Tauno Ellilä 1970–1973 Simo Zitting 1974–1976 Esko Hoppu 1977–1979 Antti Suviranta 1980–1982 Toivo Holopainen 1983–1988 Mikael Hidén 1989–1991 Juhani Wirilander 1992–1994 Leena Kartio 1995–1998 Pekka Hallberg 1999–2001 Raimo Lahti 2002–2004 Risto Nuolimaa 2005–2007 Pekka Vihervuori 2008–2010 Mika Hemmo 2011–2013 Tatu Leppänen 2014–2016 Jaana Norio-Timonen 2017–2020 Pasi Pölönen 2020–2022 Jukka Mähönen 2023– Janne Salminen

Lähteet Suviranta, Antti: Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen 100 vuotta 1898–1998. 1998

Viitteet

Luokka:Suomalaiset tiedeyhdistykset Luokka:Oikeustiede