Ukrainan kansallinen korruptiontorjuntavirasto (; lyhennys НАЗК (NAZK); , NACP Ukraine) on ukrainalainen keskusvirasto, jonka tehtävänä on korruption vastaisten menettelytapojen kehittäminen ja korruption estäminen. NAZK toimii yhteistyössä kahden muun korruptiota vastaan taistelevan ukrainalaisen viraston kanssa.
Euroopan unioni on pyrkinyt edistämään Ukrainan uudistumista yli 20 vuoden ajan. Myös korruption vastaisia toimia on EU tukenut monin tavoin. Silti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) erityiskertomus (2021) toteaa korruption olevan yhä laajaa ja sääntelyvallankaappauksen olevan Ukrainassa tyypillinen ilmiö. Nämä estävät kilpailua ja kasvua sekä haittaavat demokraattista prosessia. Vuosittain Ukrainassa menetetään kymmeniä miljardeja euroja korruption vuoksi. ECA myös kritisoi Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien myönnettyjen EU-tukien kriteerien tulkinnan olleen löyhää.
Venäjän hyökkäyssodan tukijoiden listaus ja boikotit Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aikana Ukrainan korruptiontorjuntavirasto on tuonut esille yrityksiä ja organisaatioita, jotka edistävät suoraan tai epäsuorasti Venäjän hyökkäyssotaa. Virasto on nostanut esiin esimerkiksi ohjusvalmistajia, joita ei vielä ole asetettu kansainvälisten pakotteiden piiriin. NAZK on lisäksi ylläpitänyt listaa merkittävistä kansainvälisistä yrityksistä, jotka ovat jatkaneet toimintaansa Venäjällä. Tällä menettelyllä - esimerkiksi veroja ja muita maksuja Venäjälle maksamalla - nämä yritykset tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Venäjän hyökkäyssota on kansainvälisesti kiellettyä, muun muassa YK:n peruskirjan vastaista toimintaa.
Pohjoismaissa toimivista yrityksistä esimerkiksi ruotsalainen Marabou ja suomalainen, Pepsicon tuotteita valmistava Hartwall tällä Venäjän hyökkäyssodan tukijoiden luetteloksi kutsutulla boikottilistalla. Ukraina kehottaa välttämään näiden yritysten tuotteiden käyttöä. Ukrainan pyrkimyksenä on luoda yleisöpainetta ja saada yritykset lopettamaan Venäjää tukevan toimintansa. Suomessa suuret kauppaketjut kuten K-, S-, Lidl-kauppaketjut ja Fazer-kahvilakonserni eivät kerro asiakkailleen, jos jonkin tuotteen valmistajakonserni tai emoyhtiö jatkaa liiketoimiaan Venäjällä. NAZK:n johtaja Oleksandr Novikov on kysynyt, haluaako esimerkiksi Froneri (joka valmistaa jäätelöä näille kauppaketjuille ja kahviloille muun muassa Pinviini, Aino, Classic ja Puffet-tuotemerkeillä), "tulla tunnetuksi jäätelöstä, joka maistuu vereltä?" Esimerkiksi VR on kertonut poistavansa Nestlén omistaman Fronerin Suomen-yksikön valmistamat Pingviini-jäätelöt tarjonnastaan Venäjä-kytkennän vuoksi.
Aiemmin venäläisiä timantteja oli alettu kutsua veritimanteiksi. Nämä timantit kuljetetaan tyypillisti Intiaan leikattaviksi ja uudelleenluokiltaviksi. Koska pääosa (90 %, 2023) maailman timanteista leikataan Intiassa, venäläisten timanttien alkuperän häivyttämistä on pidetty mahdollisena. Monikansalliset pyrkimykset timanttien jäljitettävyyden takaamiseen ovat nousseet. Venäjän valtiollisen Alrosa-kaivosyhtiön timanttiliikevaihdon suuruudeksi on kuvattu yli 4 miljardia dollaria vuodessa.
Katso myös Korruptio Ukrainassa Ukrainan kansallinen korruption vastainen toimisto Ukrainan korruption vastainen erityissyyttäjänvirasto
Huomautukset
Lähteet
Luokka:Korruptio Ukrainassa Luokka:Poliisitoimi Luokka:Valtion virastot