thumb|Esteaitaa Imatran Räikkölässä.
Suomen ja Venäjän rajan esteaita, myös itärajan esteaita, on Suomen Venäjän-vastaiselle rajalleen rakentama rajaeste, jonka rakentamisen pani alulle lokakuussa 2022 Sanna Marinin hallitus. Suomen itärajalle päätettiin rakentaa aitaa noin 200 kilometrin matkalle, mikä vastaa 15:tä prosenttia 1 300 kilometriä pitkän rajan pituudesta. Päätöksestä vallitsi laaja poliittinen yksimielisyys.
Pääosa esteestä sijoittuu rajan eteläiselle osuudelle. Koko rajan pituudelle esteen rakentamista ei pidetä järkevänä. Esteaita valmistui jonkin verran alkuperäistä aikataulua nopeammin 7. syyskuuta 2026 ja lopulliseksi aidan korkeudeuksi tuli 4,5 metriä aiemmin kaavaillun 3,5 metrin sijaan.
Useissa länsimaissa rakennettiin 2000-luvun alussa rajaesteitä pysäyttämään laitonta maahantuloa. Sellaisia ovat Meksikon ja Yhdysvaltain raja-aita, Melillan ja Ceutan raja-aidat Marokon ja Espanjan välillä sekä Euroopassa ensimmäisenä tehty Unkarin raja-aita Unkarin ja Serbian rajalla. Myös Viro, Puola ja Liettua ovat rakentaneet rajaesteitä Venäjän vastaiselle rajalle ja Slovenia, Bulgaria ja Kreikka omille rajoilleen.
Rajaesteen rakentamisen syyt thumb|Suomen pääministeri Petteri Orpo ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tutustumassa rajaan Imatran raja-aseman lähistöllä huhtikuussa 2024. Esteaitaa taustalla vasemmalla. Pääministeri Sanna Marin (sd.) katsoi lokakuussa 2022, että Suomen ja Venäjän välisen valtionrajan aitaamiselle oli perusteet. Suomen rajavartiolaitoksen mukaan aita on välttämätön estämään laitonta ja välineellistettyä maahanmuuttoa. Aidan tarkoitus on estää hallitsematon rajanylitys sekä hidastaa ja suunnata liikennettä virallisille rajanylityspaikoille. Sari Essayah (kd) ja Jukka Kopra (kok.) vaativat Euroopan unionia osallistumaan raja-aidan kustannuksiin.
Eläinten liikettä rajan yli säädellään aidassa olevilla riistaluukuilla, jotka voidaan tilanteen mukaan avata tai sulkea.
Vuoden 1991 kriisi Edellisen kerran huoli itärajan takaa tulevasta pakolaisaallosta koettiin, kun Neuvostoliiton hajoamisprosessi kiihtyi vuonna 1991. Sisäministeri Mauri Pekkarisen mukaan itärajan yli saattoi olla tulossa jopa miljoona pakolaista. Kun kaappauksesta oli kulunut vuosi, Suomessa pidettiin presidentinvaalit. Presidentiksi valittiin Martti Ahtisaari, joka ehdokkaista ainoana oli valmis tilanteessa voimatoimiin. City-lehti kysyi ehdokkailta: Oletetaan, että Venäjältä olisi tulossa maahamme yhtäaikainen satojen tuhansien ihmisten pakolaisvyöry. Jos muut keinot eivät tehoaisi, hyväksyisittekö aseiden käytön pakolaisten maahantulon estämiseksi? Ahtisaari vastasi: ”Periaatteessa kyllä.”
Kritiikki raja-aitoja vastaan Vuonna 2015 Eurooppaan tuli toista miljoonaa turvapaikanhakijaa. Tulijoihin asennoituminen oli tuolloin enimmäkseen myönteistä, mitä kuvasi saksalaisessa maailmassa syntynyt käsite Willkommenskultur eli tervetulokulttuuri. Helsingin Sanomat arvosteli raja-aitoja rakentavia maita kuten Unkaria: ”Viimeistään pakolaiskriisin aikana on tullut selväksi, että monen EU:n itäisen valtion ja valtiojohtajan käsitykset demokratiasta ja ihmisoikeuksista poikkeavat siitä linjasta, johon EU:n läntisissä ja pohjoisissa maissa on totuttu. Selvin tapaus on Unkari. Unkarissa itsevaltainen pääministeri Viktor Orbán hallintoineen on sulkenut maansa rajoja aidoilla. Valtiovalta on hiljaa tai jopa julkisesti hyväksynyt poliisin kovat otteet pakolaisia vastaan.” Suomessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) katsoi, että Euroopan unionia tai globaalia yhteisöä ei voi rakentaa sulkemalla rajat ihmisten liikkuvuudelta.
Aitapäätöksen jälkeen Suomessa kritiikki rajaesteen rakentamista kohtaan oli vähäistä vuonna 2022, sillä kaikki eduskuntapuolueet olivat aidan rakentamisen kannalla. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto ei ottanut asiaan kantaa. Joitakin kriitikkoja kuitenkin esiintyi.
Amnesty Internationalin mielestä viattomat ihmiset kärsivät itärajalle nousevasta aidasta, ja aitahanke määrittelee turvallisuuden muita arvoja tärkeämmäksi. Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson ja oikeudellinen asiantuntija Pargol Miraftabi kirjoittivat: ”Aitojen takia vainoa, sotaa ja ilmaston lämpenemistä pakenevat ihmiset joutuvat uusien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Ihmisiä kuolee rajoille, koska turvaan pääsystä tehdään jatkuvasti vaikeampaa.” – – ”Kukaan ei ole jäänyt kaipaamaan Berliinin muuria, eikä Suomen rajalle nousevalla aidallakaan ole ylevää tulevaisuutta.”Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mielestä ”aitojen rakentaminen on säälittävää politiikkaa. Puhutaan eurooppalaisesta perinnöstä, kulttuurista ja vapauksista, mutta samalla tehdään toimenpiteitä jotka ovat tämän kanssa ristiriidassa.”Rajatutkimukseen erikoistunut professori Jussi P. Laine katsoi, että aidat eivät juuri torju maahanmuuttajia vaan ainoastaan ohjaavat heidät vaarallisemmille reiteille.
Kansainvälisiä mielipiteitä Tammikuussa 2024 von der Leyen totesi, että Suomi reagoi ”päättäväisesti” Venäjän hybridiuhkaan, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla itärajalle. Hänen mukaansa Suomi voi luottaa siihen, että EU tukee sen toimia.
Katso myös Euroopan pakolaiskriisi
Lähteet
Aiheesta muualla Itärajan esteaidan esittely Rajavartiolaitoksen sivustolla
Luokka:Rajamuurit ja -aidat Luokka:Suomen ja Venäjän raja Luokka:Pakolaisuus