Belgialaisten kuningas (, , ) on Belgian valtionpäämies.

Nykyisenä kuninkaana toimii Philippe, joka nousi valtaan vuonna 2013 isänsä luovuttua kruunusta.

Kuninkaan valtaoikeudet Belgia on perustuslaillinen monarkia, jossa kuninkaan valta on rajallinen, ja hänen asemansa valtionpäämiehenä on määritelty Belgian perustuslaissa. Kuningas nimittää ja erottaa ministerit, virkamiehet, tuomarit ja upseerit. Hän on Belgian asevoimien ylipäällikkö, ja hän voi myös julistaa sodan, jos parlamentti sen hyväksyy. Kuningas voi hajottaa parlamentin molemmat kamarit joko yhdessä tai erikseen, mutta uudet vaalit on järjestettävä 40 päivän kuluessa ja uuden parlamentin on kokoonnuttava kahden kuukauden kuluessa. Kuninkaan katsotaan nousevan valtaan, edeltäjänsä kuolemasta tai vallasta luopumisesta riippumatta, vasta sen jälkeen, kun hän on vannonut parlamentin yhteisistunnossa hallitsijanvalan, joka kuuluu seuraavasti:Vannon seuraavani perustuslakia ja Belgian kansalaisten lakeja, säilyttäväni valtion itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden. Kuninkaalla on perustuslain mukaan toimeenpanovalta, mutta se on rajallinen, sillä mikään kuninkaan toimenpide tai allekirjoitus ei tule voimaan ilman hallituksen asianomaisen jäsenen allekirjoitusta. Lisäksi hän ei voi julkisesti esittää mielipiteitään poliittisista kysymyksistä ilman hallitukselta saamaansa lupaa niiden esittämiseen. Käytännössä toimeenpanovaltaa käyttää pääministeri, ja kuninkaan tehtävä on edustaa maataan virallisissa yhteyksissä.

Belgialaisen perustuslakitulkinnan mukaan kuninkaalla on myös lainsäädäntövaltaa, sillä hän allekirjoittaa ja saattaa voimaan edustajainhuoneen hyväksymät lait. Tämä valtaoikeus on myös erittäin tarkasti määritelty. Vuonna 1990 kuningas Baudouin kieltäytyi allekirjoittamasta lakia, joka poisti abortin rangaistavuuden. Kieltäytymisen tähden hänen tuli erota virastaan kolmen vuorokauden ajaksi, ja hänen todettiin olevan kykenemätön hallitsemaan. Tänä aikana hallitus perustuslain mukaisesti käytti hyväkseen kuninkaan valtaoikeuksia ja allekirjoitti lain kuninkaan puolesta.

Vuonna 1847 säädetyn lain mukaan kuninkaan loukkaamisesta voi saada enintään kolmen vuoden vankeusrangaistuksen. Muiden kuningasperheen jäsenten loukkaamisesta rangaistus oli enintään kaksi vuotta. Vuonna 2023 majesteettirikos poistettiin kuitenkin Belgian rikoslaista. Maan perustuslaillinen tuomioistuin oli jo vuonna 2021 linjannut, että majesteettirikos on ristiriidassa sananvapauden kanssa, eikä kuningas tarvitse enää sen suurempaa suojelua kuin muutkaan kansalaiset asian tiimoilta. Perättömien ja loukkaavien väitteiden esittäjä voidaan kuitenkin edelleen asettaa syytteeseen kunnianloukkauksesta.

Arvonimi Belgiassa kuninkaan arvonimi on historiallisista syistä "belgialaisten kuningas", ei "Belgian kuningas". Esimerkki otettiin aikakauden Ranskasta, jossa restauraation eräässä vaiheessa kuninkaan arvonimi, joka oli aiemmin ollut Ranskan kuningas, muutettiin muotoon ranskalaisten kuningas. EU-sopimuksissa se esiintyy kuitenkin muodossa "Belgian kuningas" kuten suomen kielessä muutenkin on tapana.

Belgian perustuslain mukaan kuningas astuu valtaistuimelle vasta vannottuaan valan eikä kuten monissa muissa monarkioissa välittömästi edeltäjänsä kuoltua tai luovuttua kruunusta. Albert II ei siis noussut valtaan 31. heinäkuuta 1993 veljensä kuoltua, vaan vasta 9. elokuuta vannottuaan perustuslaillisen valan.

Belgialla on kolme virallista kieltä, joista hollanti ja ranska ovat yleisimmät. Monet kuninkaat ja kuninkaallisen perheen jäsenet tunnetaan eri nimillä eri kielillä. Belgialaisten näkemyksen mukaan on tärkeätä, että hallitsija puhuu maan molempia valtakieliä ja siksi kuninkaallisen perheen jäsenet suorittavan osan koulunkäynnistään kummallakin kielellä. Lisäksi yleisesti kuningasta pidetään maan yhtenäisyyden symbolina.

Kruununperimys thumb|Ranskan kuningas Ludvig Filip I kieltäytyy 17-vuotiaalle pojalleen Nemours'n herttua Louis'lle vuonna 1831 tarjotusta Belgian kuninkuudesta. Nicolas Gosse, 1836. Hänen tyttärestään Louise d'Orléansista tuli seuraava vuonna 1832 Belgian kuningatar naituaan kuningas Leopold I:n. pienoiskuva|Kuningas Leopold I:n virkavalan vannominen 21. heinäkuuta 1831, Gustaf Wappers 1831. Belgian nykyisen, vuonna 1991 hyväksytyn perustuslain muutoksen mukaisesti on luovuttu saalilaisesta vallanperimyksestä, jonka mukaan vain miespuoliset perivät kruunun. Nykyisin perimysjärjestys on sukupuolesta riippumaton, ja valta siirtyy vanhimmalle avioliitossa luonnollisesti syntyneelle lapselle riippumatta sukupuolesta. Orania-Nassaun suvun jäseniltä on vuonna 1830 säädetyn lain nojalla kielletty käyttämästä minkäänlaista valtaa Belgiassa, mikä käytännössä rajaa heidät pois kruununperimysjärjestyksestä.

Kruununperijän käyttämä titteli on Brabantin herttuatar (tai herttua). Nykyään tätä titteliä käyttää kruununprinsessa Élisabeth.

Belgian kruununperimys: Prinsessa Élisabeth (2001– ), kuningas Philippen vanhin tytär. Prinssi Gabriel, kuningas Philippen vanhin poika. Prinssi Emmanuel, kuningas Philippen toinen poika. Prinsessa Eléonore, kuningas Philippen toinen tytär. Astrid, Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, kuningas Albert II:n tytär. Amedeo, Belgian prinssi ja Itävalta-Esten arkkiherttua, prinsessa Astridin poika. Maria Laura, Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, prinsessa Astridin tytär. Joachim, Belgian prinssi ja Itävalta-Esten arkkiherttua, prinsessa Astridin poika. Luisa Maria, Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, prinsessa Astridin tytär. Laetitia Maria, Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar, prinsessa Astridin tytär. Prinssi Laurent, kuningas Albert II:n kolmas lapsi. Prinsessa Louise (2004– ), prinssi Laurentin tytär. Prinssi Nicolas, prinssi Laurentin poika, prinssi Aymericin kaksoisveli. Prinssi Aymeric, prinssi Laurentin poika, prinssi Nicolasin kaksoisveli.

Erikieliset nimitykset Nykyinen kuningas on ranskaksi Philippe ja hollanniksi Filip. Viides kuningas oli Baudouin ranskaksi ja Boudewijn hollanniksi. Kolme nimeä Leopold kantanutta kuningasta olivat ranskaksi Léopold ja hollanniksi Leopold.

Maan saksankieliset käyttävät yleensä ranskankielisiä nimiä, kuten myös ulkomaalaiset. Poikkeus on Leopold, josta on alettu yleisesti käyttää nimeä "Leopold", luultavasti saksalle ja englannille vieraan é-kirjaimen vuoksi.

Kuninkaat tunnetaan aina järjestysluvulla, vaikka nimi olisi ensimmäistä kertaa käytössä. Tämän vuoksi Baudouin oli kuningas Baudouin I, vaikka kuningas "Baudouin II:ta" ei ole (vielä) ollutkaan. Myös tämä käytäntö poikkeaa muista monarkioista.

Katso myös Luettelo belgialaisten kuninkaista

Lähteet

Aiheesta muualla

Belgian kuninkaallisten genealogia

* Luokka:Luettelot hallitsijoista