pienoiskuva|Joroisniemen (ent Braseborg) kartano vuonna 1920. Kuva Signe Brander. Joroisniemen kartano (ent. Braseborg) on Joroisissa sijaitseva kartano.
Taustaa Savon kartanoita rakennettiin 1600-luvulta lähtien. Savoon ryhdyttiin rakentamaan uusia kartanoita sotiasvirkajärjestelmän ja Rantasalmella sijainneen Haapaniemen kadettikoulun takia. Alue edusti tuolloin Ruotsin valtakunnan itärajaa.
Joroisten kartanot kuuluvat Savon kartanot -kokonaisuuteen Rantasalmen ja Juvan kartanoiden kanssa. Kartanoiden kokonaisuutta ryhdyttiin kutsumaan "Savon Pariisiksi", koska ranskan kieli toimi kartanonomistajien, ylhäistön jäsenien ja ruotsalaisten upseerien seurustelukielenä. Ranskan kieli oli myös Euroopan hovien ja diplomatian kieli 1600-luvulta lähtien.
Kartano Braseborgin tila syntyi 1500-luvulla. Braseborgista tehtiin rustholli vuonna 1682.
Katarina Charlotta Carstenius osti puolet tilasta vuonna 1748. Carsteniuksen aviomies luutnantti Henrik Johan Afflecht osti tilan toisen puolikkaan vuonna 1749.
Kartano päätyi Katarina Charlotta Brasen omistukseen vuonna 1757. Kartanon Braseborg-nimi tulee Katarina Brasen sukunimestä.
Brasen jälkeen kartano on kuulunut avioliittojen kautta keskenään sukua oleville Hästesko-, Tujulin-, Aminoff- ja Melart -suvuille.
Joroisniemen ratsutilaa ryhdyttin rakentamaan 1700-luvulla. Kartanon päärakennus valmistui 1700-luvun loppupuolella. Kartanon päärakennus on säilytynyt muuttumattomana 1840-luvulta. Kartanon päärakennuksen ulkoarkkitehtuurissa on venäläisiä vaikutteita.
Kartanon tunnetuin omistaja on majuri, teollisuuspatruuna Fredrik Gustaf Aminoff, joka oli Savon rikkain mies. Joroisten kuningas oli Aminoffin kutsumanimi. Aminoffin aikana kartanon päärakennusta laajennettiin ja päärakennuksen ympärille luotiin avara peltomaisema. Kartanosta tuli seuraelämän keskus Aminoffin aikana. Kartanossa järjestettiin kutsuja, juhlia, tanssiaisia ja teatteriesityksiä. Kartano siirtyi Fredrik Gustaf Aminoffin jälkeen jälkeen hänen tyttären Hedvig Juliana Sofia Aminoffin ja tohtori Christian Ferdinand Melartin omistukseen.
Päärakennuksen vieressä on kaksi sivurakennusta, jotka ovat aittoja. Aitat toimivat asuintupina ja hevostalleina. Alueella on navetta. Päärakennuksen ympärillä on puisto.
Kartanolla oli kaksitoista torppaa vuonna 1830. Kartanon koko oli 1165 hehtaaria vuonna 1852.
Kartano on toiminut Joroisten Musiikkipäivien esiintymispaikkana.
Kartano toimii edelleen yksityiskotina.
Lähteet
Luokka:Joroisten kartanot