Nation of Islam (NOI) on uskonnollinen ja sosiaalipoliittinen järjestö, joka perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1930. Järjestön oppi yhdistelee mustaa nationalismia sekä perinteisempää islamia, mutta siinä on elementtejä myös kristinuskosta ja gnostilaisuudesta. Kannattajia kutsutaan usein ”mustiksi muslimeiksi”. Jäseniä kannustetaan opiskeluun, työntekoon ja terveellisiin elämäntapoihin. Liikkeen arvot ovat konservatiiviset ja naisen asema on miehelle alisteinen. Valkoisiin ja juutalaisiin liike suhtautuu kielteisesti.

Varsinkin alkuvuosinaan Nation of Islam oli ennen muuta poliittinen protestiliike. Liikkeen perustaja Wallace Fard Muhammad vaikutti Detroitissa 1930-luvun alussa. Hänen mukaansa mustat olivat jumalallista alkuperää, kun taas valkoiset olivat paholaisia. Hän saarnasi sekä Raamatusta että Koraanista, perusti temppelin ja koulun sekä puolisotilaallisen Fruit of Islam -järjestön, jonka tehtävänä oli pitää yllä järjestystä ja turvata Nation of Islamin kokoontumiset. Fard katosi 1934, jolloin hänellä oli jo tuhansia kannattajia.

Fardin kadottua 1934 NOI:n uudeksi johtajaksi tuli Elijah Muhammad, joka loi liikkeelle johdonmukaisen teologian ja korotti edeltäjänsä lähes jumalalliseen asemaan. Mustia kannustettiin pysymään erillään valkoisista, liike pyrki taloudelliseen omavaraisuuteen ja eräässä vaiheessa jopa itsenäisen valtion perustamiseen. Näkyvimmillään Nation of Islam oli 1950–1960-luvuilla, jolloin sen jäsenillä Malcolm X:llä ja Muhammad Alilla oli merkittävä rooli mustien kansalaisoikeusliikkeessä. Parhaimmillaan liikkeen sanomalehden Muhammad Speaksin levikki oli 600 000, ja se oli Yhdysvaltain luetuin mustalle yleisölle suunnattu lehti. 1960-luvun jälkipuoliskolta lähtien sisäiset riidat ja väkivalta haittasivat enenevässä määrin liikkeen toimintaa ja julkisuuskuvaa. Kansalaisoikeusliikkeen valtavirta ja osa sunnimuslimeista irtisanoutuivat Nation of Islamista. Elijah Muhammadin kannattajat murhasivat sittemmin sekä Malcolm X:n että muita liikkeestä eronneita.

Elijah Muhammadin kuoltua 1975 uusi johto siirtyi kohti islamin valtavirtaa ja luopui Nation of Islamin nimestä, jolloin radikaalimmat jäsenet perustivat vanhan NOI:n uudelleen. Nykyisen johtaja Louis Farrakhanin kaudella järjestö on maltillistunut hieman ja omaksunut joitakin perinteisen islamin oppeja ja käytäntöjä. Aiemmasta poiketen jäseniä kehotetaan poliittiseen aktiivisuuteen vallitsevan järjestelmän puitteissa. Päämaja sijaitsee nykyään Chicagossa, ja jäseniä on arviolta 10 000–70 000.

Historia

Tausta

pienois|vasen|Moorish Science Temple vaikutti Nation of Islamin oppeihin huomattavasti. Kuva vuodelta 1928. Mustien asema oli 1900-luvun alun Yhdysvalloissa huono, väkivalta yleistä ja hyvän työpaikan löytäminen vaikeaa. Paremman tulevaisuuden perässä monet mustat muuttivat Chicagoon, Detroitiin ja muihin suuriin kaupunkeihin. Rotusyrjintä kuitenkin jatkui, ja mustien taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset vaikutusmahdollisuudet pysyivät vähäisinä.Pinn 2005 (johdanto). Vastareaktiona syntyi mustien muslimien liike (Black Muslim Movement), joka pitää islamia afroamerikkalaisten ainoana oikeana uskontona ja yhdistelee siihen mustaa nationalismia. Nation of Islam on suuntauksen kuuluisin järjestö, mutta ei ainoa tai ensimmäinen.Black Muslim Movement . The Arda: Association of Religion Data Archives. Viitattu 31.7.2021.

Ensimmäiset muslimit saapuivat Yhdysvaltoihin orjakaupan mukana. Arviolta noin 10 prosenttia orjista harjoitti islamilaisia tapoja, jotka orjuuden päätyttyäkin pysyivät osana mustien kollektiivista muistia. Islam pysyi kuitenkin marginaalisena 1900-luvun alkuun saakka, jolloin intialaisperäinen Ahmadiyya-liike levisi Yhdysvaltoihin. Samoihin aikoihin marokkolaissyntyinen Shaikh Ahmed Faisal alkoi saarnata islamia Yhdysvaltain mustille. Noble Drew Alin New Jerseyssä vuonna 1913 perustama Moorish Science Temple of America yhdisti islamin opit mustaan nationalismiin. Drew Ali tunsi muslimien historian ja opit vain pintapuolisesti, ja perinteisen islamin sijaan Moorish Science Templen opit löytyivät Drew Alin kirjoittamasta The Holy Koran -nimisestä tekstistä.Nation of Islam. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.7.2021.

Nation of Islamin oppi sai vaikutteita sekä Moorish Science Templeltä että Marcus Garveyn (1887–1940) Universal Negro Improvement Associationilta.”Nation of Islam”. International Encyclopedia of the Social Sciences. Encyclopedia.com. 21.5.2018. Viitattu 31.7.2021. 1930-luvun alkuun mennessä Garveyn liike oli kuitenkin taantunut, eivätkä mustien kirkot levittäneet sanomaansa aktiivisesti. Yhdysvaltain muslimit olivat toisaalta kiinnostuneempia arabimaailman ja Intian asioista kuin mustien tilanteesta. Lama heikensi mustien elinoloja entisestään, ja Ku Klux Klanin jäsenmäärä oli kasvussa.”Nation of Islam”. Contemporary American Religion. Encyclopedia.com. 21.5.2018. Viitattu 3.8.2021.

Wallace Fard Muhammad (1930–1934)

Kulkukauppias Wallace Fard Muhammad saapui Detroitiin kesällä 1930. Hän kaupitteli etelästä saapuneille mustille vaatteita, kankaita ja muita pikkutuotteita. Uteliaille hän tarjosi terveydellistä ja hengellistä opastusta. Islam, ei kristinusko, oli hänen mukaansa ”mustien miesten todellinen usko”.Mamiya & Lincoln 2005. Fardin mukaan Mekka, ei Afrikka, oli mustien alkuperäinen kotimaa, ja he olivat ”Yhdysvaltain erämaahan” eksyneen ”Shabazzin heimon” jäseniä.Benson ym. 2009, s. 1051. Fard oli lähetetty palauttamaan mustat menneeseen loistoonsa, jonka takaisin saadakseen heidän oli luovuttava valkoisten petollisista harhaopeista (tricknology).Pinn 2005 (luku ”Master Fard and the Beginning of a Movement”). Hän väitti saapuneensa Mekasta ja kuuluvansa quraiš-klaaniin. Hän myös ilmoitti olevansa šiialaisten kätkeytyneen imaamin poika,Hämeen-Anttila 1999, s. 211. käytti itsestään monia eri nimiä ja antoi itselleen professorin arvonimen. Kannattajien parissa hänet tunnettiin Mestari Fardina (Master Fard). Fardin todellinen tausta on hämärän peitossa, ja jopa hänen rodustaan on epäselvyyttä — ilmeisesti hän oli todellisuudessa Wallace Dodd Ford -niminen valkoihoinen pikkurikollinen.Banks: Nation of Islam (luku ”Early Leadership”). Joidenkin lähteiden mukaan Fard olisi aiemmin toiminut Moorish Science Templen piirissä ja julistautunut Drew Alin uudelleensyntymäksi, mutta Nation of Islam kiistää tämän.

Fard perusteli oppejaan sekä Raamatulla että Koraanilla. Hän saarnasi alkuun ihmisten kodeissa mutta vuokrasi myöhemmin salin, jota kutsuttiin Islamin temppeliksi (Temple of Islam). Hän julisti tuhatvuotista valtakuntaa mustille, jotka tulisivat kukistamaan valkoiset. Nämä olivat ”sinisilmäisiä paholaisia”, joiden valta perustui julmuuteen, murhiin ja petokseen, kun taas mustat olivat jumalallista alkuperää. Itseään Fard kutsui ”Maailmankaikkeuden ylimmäksi hallitsijaksi”.Hämeen-Anttila 1999, s. 212. Hän kannusti seuraajiaan opiskelemaan ja elämään terveellisesti ja edisti tätä perustamalla useita järjestöjä. Islamilainen koulu eli yliopisto (University of Islam) opetti jäsenille Fardin näkemyksiä, mutta myös lukemista, kirjoittamista, arabiaa, matematiikkaa sekä luonnontieteiden perusteita; muslimilasten oli määrä käydä islamilaisessa yliopistossa tavallisen peruskoulun ja lukion sijaan.Benson ym. 2009, s. 1052. Muslim Girls Training opetti naisjäsenille kotitaloustaitoja ja musliminaiselle sopivaa käyttäytymistä. Miesten puolisotilaallinen Fruit of IslamHämeen-Anttila 1999, s. 213. puolestaan valvoi sääntöjen noudattamista ja varmisti liikkeen johtajien turvallisuuden.Mamiya & Lincoln 2005; Benson ym. 2009, s. 1052. Kannattajat alkoivat käyttää sukunimeä X, joka korvasi vanhat, orjuudesta periytyvät nimetWallace D. Fard. Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.7.2021. ja symboloi vanhan identiteetin hylkäämistä. Myöhemmin Fard antoi kannattajilleen uudet arabiankieliset nimet. Negro-sanan käyttöä hän vastusti.”Nation of Islam”. Encyclopedia of Islam and the Muslim World. Encyclopedia.com. 23.5.2018. Viitattu 4.8.2021. Koska mustat eivät olleet amerikkalaisia, heillä ei Fardin mukaan ollut mitään velvollisuuksia Yhdysvaltain valtiota kohtaan.

Oppien epäsovinnaisuudesta huolimatta Fardin yleisö kasvoi nopeasti, sillä ne tarjosivat mustille uudenlaista omanarvontuntoa ja keinon arvostella vallitsevan järjestelmän epäkohtia. Nation of Islamin kautta sorrettu väestönosa saattoi nähdä itsensä moraalisesti ja kulttuurisesti ylivertaisena sortajiinsa nähden. Liikkeen kannatus tuli mustien asuttamista ghetoista.

Nation of Islam joutui nopeasti virkavallan epäsuosioon. Fardin välit paikalliseen poliisiin tulehtuivat, ja lopulta hän ilmoitti jättävänsä Detroitin Jumalan käskystä. Fard katosi jäljettömiin joko loppuvuodesta 1933 tai vuonna 1934; kannattajien mukaan hän muutti Mekkaan. Nation of Islamilla oli tuohon mennessä arviolta 1 000–8 000 jäsentä.

Elijah Muhammad (1934–1975)

Nousu liikkeen johtoon (1934–1947)

pienois|pysty|Elijah Muhammad vuonna 1964. Taloudellisten ongelmien ja sisäisten riitojen vuoksi liike kasvoi Fardin katoamisen jälkeisinä vuosina hitaasti. Fard oli nimittänyt seuraajakseen Elijah Muhammadin (ent. Elijah Poole), joka oli hänen luotetuin apulaisensa.Pinn 2005 (luku ”Elijah Muhammad’s Teachings”); Banks: Nation of Islam (luku ”Early Leadership”). Georgiasta Detroitiin muuttanut Poole oli kääntynyt Nation of Islamin kannattajaksi jo 1931 ja vastasi järjestön jokapäiväisestä toiminnasta. Hän selitti Fardin olleen ainoa Jumala, kun taas hän itse oli Jumalan profeetta Muhammed, joka tunsi Jumalan henkilökohtaisesti. Toisaalta Elijah Muhammadia on epäilty edeltäjänsä raivaamisesta pois tieltä. Valtataistelu jatkui vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Vuonna 1936 hän siirtyi Detroitista Chicagoon, minne hän perusti liikkeen Nation of Islamin temppelin numero 2. Muhammadin kannattajat seurasivat häntä Chicagoon, kun erimieliset Nation of Islamin jäsenet jäivät Detroitiin.

Toisen maailmansodan aikaan valtiovalta yritti tukahduttaa Nation of Islamin toiminnan, sillä sen jäsenet kieltäytyivät asepalveluksesta. Elijah Muhammad perusteli päätöstään uskonnollisella vakaumuksella sekä ei-valkoisia japanilaisia kohtaan tuntemallaan sympatialla. Hän istui vankilassa kolme vuotta ja palasi liikkeen johtoon 1946. Marttyyrin asema toi hänelle huomattavaa arvovaltaa, ja hänen asemansa liikkeen johdossa vakiintui. Vankilassa Elijah Muhammad oli nähnyt, kuinka vangit pitivät yhtä ja elättivät itsensä kasvattamalla yhdessä ruokaa. Näistä kokemuksista tuli Nation of Islamin uuden strategian pohja, ja 1940-luvun mittaan Elijah Muhammad muokkasi liikkeen oppia ja organisaatiota uusiksi. Järjestö oli tiukan hierarkkinen ja johtajan auktoriteetti ehdoton. Edeltäjänsä tavoin Elijah Muhammad päätti jopa kannattajiensa nimistä.Pinn 2005 (luku ”Elijah Muhammad’s Teachings”).

Nation of Islamin paikallisia haaroja nimitettiin temppeleiksi, joista kutakin johti saarnaaja (minister). Tämän alaisuudessa puolestaan toimivat Fruit of Islamin paikalliset kapteenit, jotka vastasivat puolisotilaallisten joukkojen kurista ja liikkeen jäsenten turvallisuudesta. Toisin kuin muut mustien protestiliikkeet, Nation of Islam ei kannustanut jäseniään liittymään osaksi muuta yhteiskuntaa. Liike painotti omavaraisuutta ja itsemääräämisoikeutta, joiden varmistamiseksi sen jäsenet perustivat kauppoja, ravintoloita, leipomoita, maatilan ja muita pienyrityksiä. Äänestäminen ja muu poliittinen osallistuminen olivat kiellettyjä, ja jäsenet pysyttelivät mahdollisuuksien mukaan erossa valkoisista. Jo Fardin tavoittelema mustien itsenäinen valtio tuli Elijah Muhammadin mukaan muodostaa Georgian, Alabaman ja Mississippin osavaltioista. Ensimmäisten 20–25 vuoden ajan valtion menot katettaisiin Yhdysvaltojen hallituksen maksuilla, jotka olisivat takautuva korvaus orjuuden aikana maksamatta jääneistä palkoista.

Malcolm X ja suosion kasvu (1947–1965)

pienois|vasen|Muhammed Ali (mustapukuinen mies kuvan vasemmassa reunassa) seuraa Elijah Muhammadin puhetta.