Eumolpidit (, ) oli antiikin kreikkalainen eleusislainen eupatridi- eli ylimyssuku, joka katsoi periytyvänsä Eumolpoksesta. Suku oli yksi Attikan vanhoista papillisista suvuista, ja sen tehtäviin kuului Eleusiin mysteereistä vastaaminen yhdessä keryksien suvun kanssa.
Eumolpidit olivat kunnioitetuin kaikista attikalaisista pappissuvuista. Heidän esi-isänään pidettyä Eumolposta pidettiin Eleusiin mysteerien perustajana.Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 1.29; Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke 3.15.4. Mysteerien hierofantti () oli aina eumolpidien suvusta, koska Eumolpoksen katsottiin olleen ensimmäinen hierofanttina toiminut.Hesykhios, ; Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 4.83; Arnobius: Pakanoita vastaan (Adversus nationes) 5.25; Klemens Aleksandrialainen: Protreptikos s. 16–.
Hierofanttia avusti neljä henkilöä (), joista yksi oli myös eumolpidi. Muilla suvun jäsenillä ei vaikuta olleen erityisiä tehtäviä mysteereissä, mutta osa muista tehtävistä kuului keryksien suvulle. Lisäksi eumolpodien tuli tietyissä tilanteissa rukoilla valtion puolesta yhdessä keryksien kanssa. Suvuille kuului yhdessä myös kultin varoista huolehtiminen.Aiskhines: Ktesifonia vastaan 18.
Eumolpideilla (kuten mahdollisesti myös kerykseillä) oli myös tiettyjä oikeudellisia tehtäviä tapauksissa, joissa mysteereitä oli loukattu (). Syyte saattoi olla kahta muotoa, tuomitseminen eumolpidien edesä () tai kuninkaan edessä (), mutta niissä lienee ollut kyse käytännössä samasta asiasta. Näissä tapauksissa kuningasarkontti toimi oikeuden puheenjohtajana () ja eumolpidit valamiehinä. Tätä lakia ei ollut kirjoitettu ylös vaan se perustui pelkästään perinteeseen, jota ainoastaan eumolpideilla oli oikeus tulkita () tai soveltaa uusiin tilanteisiin. Rangaistukseksi eumolpidit saattoivat määrätä henkilön suljettavaksi pois mysteereistä tai alennettavaksi mysteereihin vihitystä () vihkimättömäksi.
Tämä kertoo siitä, että demokraattisessa Ateenassa vanhalle aristokratialle oli jätetty vain muodollisia oikeuden- ja vallankäytön tehtäviä. Niinpä kun antiikin lähteissä mainitaan, että Eleusiin pyhimpiin tiloihin astumisesta tai turvananojan merkkinä toimineen oksan () laittamisesta väärään paikkaan tai väärään aikaan seurasi kuolemanrangaistus, voidaan olla melko varmoja, ettei pelkästään eumolpideilla ollut valtaa päättää asiasta.Andokides: Mysteereistä 33, 110. Joissakin tapauksissa, joissa henkilö tuomittiin törkeistä rikkomuksista valtiota vastaan, kansa paitsi lähetti tuomitun maanpakoon myös langetti tämän päälle eumolpidien lausuman kirouksen. Tällöinkin eumolpidit saattoivat lausua kyseisen kirouksen vain kansan määräyksestä, ja saattoivat myöhemmin joutua perumaan sen ja puhdistamaan aiemmin kiroamansa henkilön.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 22, 33; Cornelius Nepos: Kuuluisia miehiä, Alkibiades 4–6.
Lähteet
Luokka:Antiikin kreikkalaiset suvut Luokka:Eleusis