Eliel Aspelin-Haapkylä, nimimerkki Ellei (9. lokakuuta 1847 Veteli – 11. tammikuuta 1917 HelsinkiSaarenheimo 1997.Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan professorina ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikkoJean Sibeliuksen aikalaisia, Sibelius.fi.
Eliel Aspelin-Haapkylän vanhemmat olivat Maalahden kirkkoherra Bror Henrik Reinhold Aspelin (1806–1869) ja Gustava Snellman (k. 1880). Hän pääsi ylioppilaaksi 1865 Vaasan kymnaasista ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofina kandidaatiksi 1871, filosofian maisteriksi 1873, filosofian lisensiaatiksi 1878 ja filosofian tohtoriksi 1879.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Eliel AspelinYrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Bror Henrik Reinhold Aspelin. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 4.10.2025
Aspelin-Haapkylä oli Helsingin yliopiston estetiikan ja uudemman kirjallisuuden ylimääräisenä professorina 1892–1901 ja varsinaisena professorina 1901–1908. Hän sai valtioneuvoksen arvon 1908.
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi Valvojan, Ajan ja Uuden Suomettaren avustajana. Hän suomensi nimimerkillä Ellei Charles Dickensin romaanin Kotisirkka ja Henrik Ibsenin näytelmän Kuninkaan-alut.
Vuonna 1890 Aspelin-Haapkylä oli mukana perustamassa kustannusosakeyhtiö Otavaa. Hän oli Aleksis Kiven henkilökohtainen tuttu ja tukija ja toi esille myös muun muassa Minna Canthin ja Jalmari Finnen teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti Ateneumin taidemuseolle.
Aspelin-Haapkylä osti vuonna 1893 Kalvolan pitäjän Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Vuonna 1911 hän lahjoitti Heinun kylän kansakoulua varten tontin, rakennutti sinne omalla kustannuksellaan koulutalon ja varusti sen kalusteilla. Vuonna 1912 valmistunut koulu tuhoutui tulipalossa 1929 mutta rakennettiin uudelleen.Heinun kansakoulu, Digi Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
Eliel Aspelin-Haapkylä oli naimisissa vuodesta 1877 Ida Gustava Rewellin kanssa. Aspelin-Haapkylän veljiä olivat arkeologi Johannes Reinhold Aspelin ja opettaja, päätoimittaja Henrik Emanuel Aspelin. Eliel Aspelin-Haapkylän kasvattipoika oli luutnantti Yrjö Lennart Aspelin-Haapkylä (1896–1941) ja tämän poika oli kontra-amiraali Jorma Haapkylä.Kuka kukin on 1978 : Jorma HaapkyläVanhat Norssit ry : 1142. Yrjö Lennart Aspelin-Haapkylä
Teokset "Kirovuosien kronikka": Otteita professori Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjasta vuosilta 1905–1917. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1980 Alfred Kihlman: Elämän kuvaus. 2. Porvoo: WSOY, 1918. Lauri Stenbäck. 2., tekijän korjaama p. Helsinki: Otava, 1917. Alfred Kihlman: Elämän kuvaus. 1. Porvoo: WSOY, 1915. Muoto- ja muistikuvia. 3. Helsinki: Otava, 1914 Muoto- ja muistikuvia. 2. Helsinki: Otava, 1912 Muoto- ja muistikuvia. 1. Helsinki: Otava, 1911 Suomalaisen teatterin historia 4, Bergbomin loppukausi: Kansallisteatteri sekä liitteitä (näytelmäin luettelo y. m.) ja nimiluettelo. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1910 Suomalaisen teatterin historia 3, Nousuaika, 1879–93. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909 Suomalaisen teatterin historia 2, Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera, 1872–1979. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1907 Suomalaisen teatterin historia 1, Teatterin esihistoria ja perustaminen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1906 J. L. Runebergin suomalaisuus: Esitelmä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1904 Z. Topeliuksen muisto: Esitelmä Porthanin juhlassa 9 p. marrask. 1898. Helsinki: Otava, 1898 Kansa Saksan kertomarunoudessa 1750–1850. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1894 Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1891 Werner Holmberg: Elämä ja teokset. Helsinki: Otava, 1890 Kalevalan tutkimuksia. Ensimmäinen vihko. Helsinki: Edlund, 1882
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Projekti Gutenberg – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja Projekti Lönnrot – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja Aspelin-Haapkylän taidekokoelma, Kansan kuvalehti, 26.02.1932, nro 9, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset taidekriitikot Luokka:Taiteen keräilijät Luokka:Suomalaiset keräilijät Luokka:Suomalaiset taidehistorioitsijat Luokka:Vuonna 1847 syntyneet Luokka:Vuonna 1917 kuolleet