Karjalan Lennosto (KARLSTO, aikaisempi lyhenne KarLsto) on yksi Suomen ilmavoimien valmiusyhtymistä ja joukko-osastoista. Nimestään poiketen sen päätukikohta ei sijaitse Karjalassa, vaan Pohjois-Savon maakunnassa, Kuopion lentoasemalla Siilinjärven Rissalassa. Lennoston toiminta-alue on Etelä-Suomi.
Yleistietoa Lennostossa palvelee 750 henkilöä, joista palkattua henkilöstöä on 500 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia noin 250 henkilöä. Se on ollut 2015 lähtien Suomen suurin ilmavoimien yksikkö.
Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitun DCA-sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat saavat tarvittaessa käyttöönsä Karjalan lennoston lentotukikohdan Rissalassa.
Kokoonpano
Esikunta Esikunta vastaa lennoston hallinnosta ja sitä johtaa esikuntapäällikkö, joka toimii lennoston komentajan sijaisena. Lennoston kokonaistoiminnan kannalta tärkeitä tehtäviä suunnitellaan, valmistellaan ja toimeenpannaan esikunnassa yhteensä viidellä eri osastolla, jotka ovat henkilöstöosasto, operatiivinen osasto, johtamisjärjestelmäosasto, lentotekninen osasto sekä huolto-osasto.
7. Pääjohtokeskus 7. Pääjohtokeskus (7. PääJoke) valvoo ja hallitsee ilmatilaa sekä turvaa alueellista koskemattomuutta sekä suunnittelee ilmapuolutustusta. Sen alaisuudessa toimivat alueen tutka-asemat. Pääjohtokeskuksen muodostavat esikunta, valvontakeskus, torjuntakeskus ja tekninen keskus.
Huoltokeskus Huoltokeskus ylläpitää lennostoa tuottamalla tarvittavat huoltopalvelut, varastoi perustettaville joukoille varatun materiaalin sekä ylläpitää ajoneuvokalustoa. Tarvittaessa se järjestää maakuljetuksia.pienoiskuva|F-18 -hävittäjien ylilento Puolustusvoimien lippuhuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa 2014
Hävittäjälentolaivue
Lennoston pääkaluston muodostavat Hävittäjälentolaivue 31:n F/A -18 Hornet-torjuntahävittäjät. Se ylläpitää Etelä-Suomen tunnistuslentovalmiutta. Sen pääasiallisena tehtävänä rauhan aikana on valvoa vastuualueensa ilmatilaa sekä tarvittaessa estää ilmatilan luvaton käyttö.
Laivueen komentajana toimii everstiluutnantti Eetu Rikkinen 1.9.2021 alkaen.
Uudet Lockheed Martin F-35A Lightning II -monitoimihävittäjät saapuvat Karjalan lennostoon vuonna 2028. Karjalan lennostossa on aloitettu muutostyöt uusien hävittäjien saapumisen johdosta. Kahdella eri konetyypillä tullaan toimimaan vuosina 2026–2028.
Lentotekniikkalaivue Lentotekniikkalaivue huoltaa ja korjaa lentokalustoa. Lentotekniikkalaivue järjestää myös tukitoimintoja, esimerkiksi lentopolttoaineen, varaosat, asiantuntijapalvelut ja maakaluston.
Suojausyksikkö Suojauskomppania kouluttaa varusmiehiä tukikohdan suojaustehtäviin.
Kutsuntojen kautta varusmiespalvelukseen Karjalan Lennostoon määrätyt asevelvolliset voivat suorittaa palveluksensa muun muassa sotilaspoliisi-, lääkintä-, kuljetustehtävissä tai sotilaskeittäjänä. Useimmille aloille koulutetaan miehistön lisäksi myös varusmiesjohtajia aliupseeri- ja reservinupseerikursseilla Ilmasotakoulussa sekä Kainuun Prikaatissa.lähde?
Karjalan Lennostossa palvelee myös komennusmiehinä Ilmasotakoulussa koulutettuja johtokeskusaliupseereita, lentokone-apumekaanikkoja, ilmatorjuntamiehiä sekä sotilaskuljettajia.lähde?
Syksyllä 2021 tukikohdassa alkoi uuden kasarmin rakennus. Uuden kasarmin on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2023. Vanha kasarmi oli tarkoitus peruskorjata, mutta todettiin se olevan niin huonossa kunnossa, että kasarmi päätettiin purkaa ja tilalle aletaan rakentamaan uudisrakennusta. Koko hankkeen arvo on noin 16 miljoonaa euroa.
Viestitekniikkakorjaamo Viestitekniikkakorjaamo toimenkuvaan kuuluu lennoston valvonta-, johtamis- ja lennonvarmistusjärjestelmien rakentaminen, asentaminen ja kunnossapito. Komentajat ja johto Lennoston komentajina ovat olleetSuomen ilmavoimat 80 vuotta s. 35: eversti Oskar Tuomisalo (1913–2004) 1955–1958 everstiluutnantti Jorma Sarvanto (1912–1963) 1958–1960 eversti Lauri Pekuri (1916–1999) 1960–1968 eversti Reino Nykänen (1920–1980) 1968–1972 eversti Veikko Hietamies (1929–1997) 11. tammikuuta 1972 – 1. maaliskuuta 1978 eversti Veli Pernaa (s. 1934) 1. maaliskuuta 1978 – 30. kesäkuuta 1980 eversti Pertti Tolla (s. 1936) 30. kesäkuuta 1980 – 31. joulukuuta 1984 eversti Matti Antikainen (s. 1940) 1. tammikuuta 1984 – 30. marraskuuta 1987 eversti Matti Ahola (s. 1943) 1. joulukuuta 1987 – 30. syyskuuta 1991 eversti Aarno Liusvaara (s. 1944) 1. lokakuuta 1991 – 30. marraskuuta 1994 eversti Heikki Harjunmaa (s. 1949) 1. joulukuuta 1994 – 31. maaliskuuta 1996 eversti Heikki Lyytinen (s. 1953) 1. huhtikuuta 1996 – 2002 eversti Hannu Karjalainen (1956 – 2005) 2003 – 16. marraskuuta 2005 eversti Ari Jussila (s. 1960) 2005 – 2006 ja 1.6.2009 – 30.6.2012 eversti Juha Suonperä (s. 1958) 2006 – 2009 eversti Ossi Sivén (s. 1963) 1.7.2012 – 31.8.2015 eversti Jari Mikkonen (s. 1967) 1.9.2015 –31.7.2017 eversti Markus Päiviö (s.1969) 1.8.2017 – 14.2.2018 (siirto erityistehtävään Ilmavoimien esikuntaan; myöhemmin tuomio hovioikeudessa mm. esimiesaseman väärinkäyttämisestä) eversti Timo Herranen 1.3.2018 – 31.12.2020 eversti Aki Puustinen 1.1.2021 – 31.7.2023 eversti Johan Anttila 1.8.2023 alkaen
ja esikuntapäälliköt: everstiluutnantti Juho Alanko 3. toukokuuta 1977 – 30. syyskuuta 1980 everstiluutnantti Aku Miettinen 30. syyskuuta 1980 – 31. tammikuuta 1985 everstiluutnantti Sakari Isosomppi 1. helmikuuta 1985 – 31. maaliskuuta 1987 everstiluutnantti Carl-Gustav Karling 1. huhtikuuta 1987 – 31. toukokuuta 1990 everstiluutnantti Seppo Nieminen 1. kesäkuuta 1990 – 31. toukokuuta 1993 everstiluutnantti Hannu Myöhänen 1. kesäkuuta 1993 – 31. joulukuuta 1997 everstiluutnantti Lauri Valleala 1. tammikuuta 1998 – 31. joulukuuta 2004 ... everstiluutnantti Timo Antikainen 2018 – 2021 everstiluutnantti Tomi Böhm 1.3.2021 – 2023 everstiluutnantti Tommi Pyöriä 1.6.2023 alkaen
Historia Lennoston katsotaan aloittaneen toimintansa vuonna 1918 Lento-osasto 2 -nimisenä. Lentotoiminta alkoi antrealaiselta pellolta, kun sille saapui neljä neuvostoarmeijalta varastettua ranskalaisvalmisteista Nieuport-konetta. Koneita lensivät venäläiset 1. maailmansodan veteraanit, jotka osoittautuivat hyvin taitaviksi. Heidät oli saatu houkuteltua valkoisen armeijan riveihin lentokoneineen lupaamalla, että he saisivat 25000 ruplaa koneelta ja Suomen kansalaisuuden. Sodan jälkeen lentäjille annettiin kaksi viikkoa aikaa poistua maasta, sekä kansalaisuus että rahat jäivät saamatta.
50-luvulla lennosto toimi nimellä 3. lennosto ja sitä aikaisemmin muun muassa nimen Lentorykmentti 3 alla. Lennoston ja sen edeltäjien perinteitä vaalii Karjalan Lennoston kilta.
Rissalassa tapahtui 3. lokakuuta 1978 Ilmavoimien rauhanajan vakavin lento-onnettomuus, jossa kuoli 15 ihmistä. He osallistuivat maanpuolustuskurssin jatkotapaamiseen. Kuolleiden joukossa oli korkea-arvoisia upseereita, poliitikkoja ja yritysjohtajia.
Los Kyherös -yhtye Los Kyherös on lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n pääasiassa ohjaajista koostuva yhtye, mutta joukossa on muutamina vuosina ollut myös lentotekniikan edustajia. Los Kyherös on saanut alkunsa vuonna 1981, jolloin yhtye esitti ensimmäiset itsesanoittamansa kappaleet Hävittäjälentolaivue 31:n laivuejuhlissa. Yhtyeen kokoonpano on myös vaihtunut useasti vuosien varrella. Alussa esiintymiset olivat akustisia laulelmia, joita säestettiin pianolla ja kitaralla. Nykyinen bändi sai alkunsa 90-luvun alussa, jolloin yhtye siirtyi myös sähköiseen kauteen.lähde?
Diskografia
Poltto palaa (2001) Gunrock (2008) Pohja edellä auringosta (2020)
Pelastustoiminta Karjalan Lennoston sotilaspalokunta sijaitsee KARLSTO:n sotilasalueella Rissalassa ja se on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokunta joka saa tietyltä vastealueelta tiedon hälytystehtävistä ja osallistuu niihin, jos mahdollista. Virka-aikana tai hävittäjien ollessa ilmassa paikalla on vähintään 2 pelastusmiestä.lähde? Sotilaspalokunnan ajoneuvokalusto:lähde? MRA301 - kevyt pelastusauto Toyota Hiace 4x4 vm. 2007 MRA341 - vaahtoauto Sisu E11T 6x6 vm. 2002 MRA342 - vaahtoauto Sisu E11T 6x6 vm. 2004 MRA343 - vaahtoauto Scania P400 6x6 vm. 2011 MRA351 - pelastus-/raivausauto Scania P380 6x6 vm. 2009 MRA381 - puhdistusajoneuvo Scania P400 6x6 vm. 2010 MEA331 - ambulanssi MB Sprinter 316CDI 4x4 vm. 2010 MEA332 - ambulanssi MB Sprinter 315CDI 4x4 vm. 2009 MEA333 - ambulanssi MB Sprinter 316CDI 4x4 vm. 2005 Lisäksi yksi suurehko vene "Tyrsky" sekä ilmatyynyaluslähde?
Katso myös Kuljetuslentolaivue
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Karjalan lennosto Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön evaluointi lähestyy Pilven Veikko-lehti 1/2015
Luokka:Suomen ilmavoimien nykyiset joukko-osastot ja yksiköt Luokka:Siilinjärvi