Kansainvälinen Punainen Apu (myös Kansainvälinen puna-apu, yleisesti käytetty lyhenne MOPR, Kansainvälinen vallankumouksellisten avustusjärjestö, , Meždunarodnaja organizatsija pomoštši bortsam revoljutsii) oli vuosina 1922–1937 toiminut avustusjärjestö, joka keskittyi vasemmistolaisten poliittisten vankien avustus- ja tukitoimintaan. Järjestöstä käytetään usein sen neuvostoliittolaisen osaston lyhennettä MOPR.
Historia Päätös järjestön perustamisesta tehtiin Kominternin neljännessä kongressissa vuonna 1922, jossa aloitteen tekivät hallituksensa vainoamat puolalaiset kommunistit. MOPR:lla oli parhaimmillaan 73 jäsenjärjestöä eri puolilla maailmaa ja Neuvostoliiton ulkopuolella noin 1,2 miljoonaa jäsentä. MOPR masinoi maailmanlaajuisia kampanjoita muun muassa Saccon ja Vanzettin tapauksen, Scottsboro Boysin, Marinus van der Lubben, Ernst Thälmannin, Antonio Gramscin ja Toivo Antikaisen tueksi. Järjestön toiminta lakkasi 1930-luvun lopussa.
Suomeen perustettiin vuonna 1925 MOPR:n tuella valtiollisten vankien huoltoyhdistyksiä, joiden lakkauttamisen jälkeen vuosina 1930-1935 järjestön suomalaisena osastona toimi Suomen Punainen Apu.
Puheenjohtajat Julian Marchlewski (1922–1925) Clara Zetkin (1925–1927) Jelena Stasova (1927–1937)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Avustusjärjestöt