Maltalaisessa keittiössä ja Maltan ruokakulttuurissa käytetään paljon kulloisellekin vuodenajalle ominaisia aineksia. Täytetty siipikarja ja uunissa valmistetut pastaruoat ovat yleisiä. Raskas arkiateria sisältää pastaa, lihaa ja vihanneksia sekä jälkiruokaa tai hedelmiä. Toisinaan alkuruokana on pieni kulhollinen minestra-keittoa.
Maltan kansallisruoka on viinissä haudutettu kanipata.
Maltalaisen keittiön ruokalajeja
Viinissä haudutettu kanipata, stuffat tal-fenek, on maltalainen erikoisuus maan ruokalajien joukossa. Sen kastiketta syödään usein alkuruokana pastan kanssa. Pääsiäisenä syödään mureaa lammasta.
Lampuki-niminen piirakka on taikinapäällysteinen kausiluonteisesti tarjottava kalavuoka, jonka täytteeksi laitetaan pinaattia, kukkakaalia, kastanjoita ja sulttaanirusinoita. Lampuki sopii myös paistettavaksi uunissa foliokääreeseen () kietaistuna. – Lampuki (yks. lampuka) on kultamakrillin (Coryphaena hippuratus) maltankielinen nimi. Sen pyyntikausi Maltalla ajoittuu normaalisti elokuun puolesta välistä joulukuun loppuun, koska sen kantaa suojellaan Maltan vesillä.
Täytettyä mustekalaa, kalmaria ja seepiaa tarjoillaan tomaattikastikkeen kera.
Bragoli-nimisen naudanliharullan kanssa tarjoillaan sen paistinkastiketta.
Aljotta on voimakasmakuinen kalakeitto, jonka perusraaka-aine on myös lampuka. Keiton muut ainekset ovat valkosipuli, paprika, tomaatti, riisi, silputtu persilja tai meirami.
Minestra-kasviskeiton raaka-aineita ovat halkaistut härkäpavut, sipuli, peruna, lehtiselleri, porkkana, turnipsi, kukkakaali tai kaali, kurpitsa, pasta ja oliiviöljy. Nimestään huolimatta keitto on aivan erilainen kuin italialainen minestrone-keitto. Minestra on sakeampaa, johon vihannekset paloitellaan isommiksi tai ne soseutetaan. Keitossa ei käytetä vihreitä papuja.
Suosittua maltalaista pikkunaposteltavaa ovat pastizzi-pasteijat, joissa rapean taikinakuoren sisällä on ricottajuustoa, herneitä, lihaa ja anjovista.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Maltalainen kulttuuri Luokka:Eurooppalainen keittiö