Nauhakeraaminen kulttuuri

thumb|right|450px|Nauhakeramiikkaa. thumb|right|450px|Nauhakeraamisen kulttuurin pitkätalon pienoismalli. Nauhakeraaminen kulttuuri oli kivikautinen maanviljelykulttuuri Keski-Euroopassa.https://web.archive.org/web/20040408022107/http://www.comp-archaeology.org/LaHoguette-earlyLBKMapScreen.jpg Se levitti maanviljelyä Balkanilta Keski-Eurooppaan. Kulttuuri levisi Unkarin seuduilta Tonavaa pitkin Saksaan Reinille ja lopulta Pohjois-Ranskaan asti.

Nauhakeraamiikkaa tehneet ihmiset asuivat suurissa hirsistä tehdyissä pitkätaloissa,Ihmisen suku, Kivikauden ihmiset, WSOY 1994, , sivu 74-75 joissa karja ja monta perhettä asui saman katon alla. Näistä suurista taloista koostui eri kokoisia kyliä. Maanviljely pohjautui vehnän ja ohran viljelyyn sekä sikojen ja karjan hoitoon. Yleensä nauhakeraamiset kylät olivat linnoittamattomia, joitain linnoitettuja on löydetty. Ne sijaitsivat lähes aina jokivarsilla,camatlas seuduilla joissa oli viljalle ravinteikasta lössiä.

Yleistä Nauhakeraaminen kulttuuri tunnetaan myös muun muassa nimillä Tonavan kulttuuri, varhaiset Tonavan maanviljelijät, saksaksi Bandkeramik tai Linearbandkeramik, jonka lyhennettä LBK käytetään usein kulttuuriin viitatessa, ja englanniksi nimellä Linear Pottery Culture. Se oli kivikautinen, neoliittinen kulttuuri, jonka ihmiset elivät karjanhoidolla ja maanviljelyllä. Kulttuuri vallitsi Keski-Euroopassa jokien, muun muassa Tonavan ja Reinin varrella.https://web.archive.org/web/20040408023544/http://www.comp-archaeology.org/LbkmapScreen.gif Aikaisemmin uskottiin nauhakeraamisen maanviljelyn olleen kaskiviljelyä, nykyään tiedetään sen perustuneen pikemminkin ravinnerikkaisiin lössimaihin.http://www.helsinki.fi/arkeologia/ kurssit/Har115_sl2004/luento_6.rtf Niinpä nauhakeraaminen kulttuuri levisi alaviin jokilaaksoihin.The Cambridge Encyclopedia of archeology, Trewing Copllestone Publishing Limited 1980, , Candida Hunt executive editor, s. 149

Viljely ja karjanhoito

Kotieläiminä oli koiria, lehmiä, sikoja ja vuohia sekä lampaita. Lehmä ja sika olivat pääasiallista karjaa, koska ne selvisivät metsässä vuohta ja lammasta paremmin.

Lössipitoisilla jokien tulvatasangoilla viljeltiin kuorettomia emmervehnää, ja yksijyvävehnää, ei kuorettomia tetraploideja niin kuin Välimeren seuduilla. Pellot olivat melko pieniä tilkkuja, eivätkä rasittaneet ympäristöä. Myös hernettä ja linssiä viljeltiin. Tosin nämä palkokasvit sopeutuivat vaikeammin kylmään.Bellwood, sivu 75, Ursula Maier 1996 Ruis ja ohra olivat harvinaisia. Hamppua ja pellavaa viljeltiin myös. Metsästys tuotti myös merkittävästi syötävää, tosin kuin Balkanin ja Välimeren varhaisissa maanviljelyperinteissä.

Aiemmin ajateltiin nauhakeraamisen viljelyn olleen liikkuvaa kaskiviljelyä, nykyisin tiedetään että nauhakeraaminen viljely oli pysyvää viljelyä ravinteikkaassa maaperässä.Otavan suuri maailmanhistoria 1, Esihistoria, sivu 130, kaskiviljelyluulo

Pitkätalot thumb|400px|Pitkätalon pohjakaava. Monet pylväät kannattelivat rakennetta. thumb|400px| Nauhakeraamisen kylän ennallistus.

Tonavan seuduilla Bylanyssa asuttiin pitkissä taloissa (hallitaloissa), jotka olivat monen perheen yhteisasuntoja, esimerkiksi 45 m pitkiä ja 5,5–7 m leveitä.otava1, sivu 128 Kattoa tuki kolme rinnakkaista pylvästä, ja pylväiden välit oli muurattu savella tai kuivettuneella lehmänlannallaIhmisen suku, kivikauden ihmiset, Göran Burenhult, WSOY 1994, , sivu 74 vuorattua risupunosta, mitä kutsutaan englanniksi nimellä wattle and daub. Seinien rakentamisessa käytettiin halkaistuja lankkujakin, jotka asteltiin pystysuoraan. Talojen pituus vaihteli, ja niissä saattoi asua jopa 5 perhettä päätellen monista tulisijoista.otava1 Pitkätaloissa saattoi olla yläkerta karjan rehuvarastoksi jne. Katto lienee ollut oljella päällystettyä risupunosta.

Asutuskuviosta

Aikaisempien tutkimusten mukaan pitkistä taloista koostuvat kylät olisivat olleet hyvin liikkuvia, toisten tutkimusten mukaan melko pysyviä. Jotkut kylät pysyivät paikoillaan 500 vuotta. Kylät olivat kaukana toisistaan, ja väestönkasvu hidasta.https://web.archive.org/web/20060830184207/http://www.uweb.ucsb.edu/~hes0/Anth3/Lecture16.htm

Tyypillisessä nauhakeraamisessa kylässä oli 12 taloa, pienempiä rakenteita ja kaivoja. Bylanyssa oli ainakin 6 ha asuttua, jossa rakennettiin eri aikoina 1 000 taloa. Noin sukupolven välein rakennettiin uudet talot muutaman sadan metrin päähän. Neljän muuton jälkeen palattiin samalle tontille. Bylanyssa asuttiin noin 1 000 vuotta. Kylässä asui 20 perhettä, eli 40–50 aikuista ja 150 lasta. Kylissä saattoi olla 5–8 taloa, 20 metrin päässä toisistaan.

Konigshövenissä asutuskoko kasvoi maksimiinsa 11 sukupolvessa vuoteen 5 050 eaa. mennessä. Sillä paikalla asuttiin 300 vuotta, 13 sukupolven ajan. Asuinpaikat olivat kaikki melko lähellä vettä, joka saattoi olla pieni joen sivihaara.Dissertation Erich Claßen, Die bandkeramische Siedlungsgruppe bei Königshoven

Hautaustavoista

Haudoissa ruumishautaus oli tavallisin, polttohautaus yleistyi ajan mukana. Vain noin kolmasosassa haudoista oli hautalahjoja. Luultavasti nauhakeraamiikkaa tehneet ihmiset palvoivat äitijumalatarta. Idässä haudattiin vainajia lattian alle 4 000 eaa., mutta lännessä ilmestyivät hautausmaat 5 000 eaa. Hautausmaissa oli sekä polttohautauksia että ruumishautauksia. Vain 30 %:lla haudatuista oli lahjoja mukanaan. Tämä saattaa kertoa jonkinlaisista arvoasteikoista, joiden luonnetta ei tunneta. Miesten mukana haudattiin piikiviesineitä ja kotiloita, joita käytettiin rahana. Naisille pantiin hautaan lisäksi okraväri-säiliöitä ja suurin osa haudoista löytyneistä keramiikasta.

Väestöstä

Geenitutkimusten mukaan nauhakeramiikan ydinväestö olisi ollut Lähi-idästä tullutta väestöä. Geenien mukaan isälinjan haploryhmä oli mm. Lähi-idän ja Kaukasian viljelijöille tyypillinen G2a2 ja F*.https://www.slideshare.net/FamilyTreeDNA/hammer-ft-dna2016 Äitilinjan yleisimmät haploryhmät ovat K1a, T2 ja H. Aiemmin nauhakeramiikkaa tehneitä ihmisiä on väitetty indoeurooppalaisiksi tai varhaiskivikautiseksi väestöksi.Kalevi Wiik, Eurooppalaisten juuret

Sekalaista kulttuuripiirteistä

Bylanyn lähellä oli kaksi "rondelia", eli ympyräkaivantoa. Ympyräkaivannot ilmestyivät myös Saksaan Langweileriin joskus sen 5 300 – 4 900 eaa. kestäneen historian viimeisessä vaiheessa. Langweilerissä oli alussa vain pitkätaloja, mutta keskisessä ja myöhemmässä vaiheessa esiintyi keskisuuria ja pieniä taloja. Useimmat talot olivat pisin sivu luoteesta kaakkoon ehkä jonkin uskomuksen takia. Varhaista nauhakeraamista ja Hinkelsteinin kulttuuria luonnehti "kenkälestikirves" jota parista kallolöydöstä päätellen on käytetty aseenakin.

Historia thumb|400px|Nauhakeraaminen astia. thumb|400px|Nauhakeraamisen kulttuurin tulo aloitti monilla alueilla neoliittikauden.

Edeltäjät

Ennen nauhakeraamista perinnettä noin 7 000 – 6 000 eaa. Balkanin niemimaalla vaikutti kolme varhaista neoliittista ryhmää. Noin 6 500 eaa. jako oli seuraava. Lännessä Kroatian Salmatian rannikoilla oli Välimeren ryhmä, mm. Crvena Stijena-Smilcicin ryhmä. Serbian seuduilla oli Keski-Balkanin ryhmä eli Starcevo I-Körös. Sen vaikutus ulottui Slavoniaan ja Etelä-Unkariin asti. Romaniassa ja Bulgariassa taas vaikutti Balkanin-Anatolian ryhmä. Se jakaantui Romanian Gura Bacuululin ja Bulgarian Karanovo I:n haaroihin. Romanian Gura Baciululin tyyppisen kulttuurin vaikutus ulottui Starcevon alueelle Serbiaan. Pohjois-Unkarissa, tulevalla varhaisella nauhakeraamisella alueella, oli vielä mesoliittinen metsästyskulttuuri.Early Neolithic 6,500 BC

Maanviljelyn leviäminen pysähtyi Balkanin pohjoisosiin noin 6 000 eaa. alkaen noin 600 vuodeksi.Bellwood SIVU PUUTTUU Nauhakeraaminen perinne lienee syntynyt Unkarin ja Slovakian rajaseudulla ehkä jo noin 6 000 eaa.,Middle Neolithic 6,000 BC viimeistään 5 500 eaa.

Nauhakeramiikan syntyalueille näyttää ulottuvan lännessä Etelä-UnkariinStarcevon haara. Etelä-Unkarissa Tonavalle ja varsinkin Tiszajoelle ulottui Körösin haara. Luoteis-Unkariin pohjoiselle Tiszajoelle ulottui Szatmarin haara.https://web.archive.org/web/20070304140738/http://www.comp-archaeology.org/AlfoldLBKScreen.gif Käytännössä Starcevo, Cris ja Körös ovat sama asia.

Synty

Nauhakeraaminen kulttuuri syntyi luultavasti jossain Unkarin-Itävallan-Moravian tienoilla Tonavan-Tiszan varrella ehkä jo 5 700 eaa. ellei aiemmin, mutta varmemmin viimeistään 5 550 eaa. Kulttuuri alkoi Määrin-Böömin-Unkarin tienoilta tiheimmältä esiintymisalueeltaan Keski-Tonavalta. Kulttuurin varhainen ydinalue oli noin 5 500 eaa. Länsi-Unkarissa ja tähän rajoittuvissa Etelä-Slovakian ja Länsi-Itävallan alueissa. Siellä ovat nykyään Wien ja Budapest. Tonava tekee tässä kohtaa ison mutkan etelään päin.First Farmers, Peter Bellwood, Blackwell Publishing 2005, sivu 69, Figure 4.1 Vaikutteet tulivat etelästä Balkanilta, jossa vallitsi neoliittinen maanviljelykulttuuri. Niinpä lähtökulttuuriksi on ehdotettu Starčevo-Körösin kulttuuria ja/tai Vinčan kulttuuria.

Nauhakeramiikka alkoi ehkä, kun Starčevon keramiikkaan maalattuja koristekuvioita alettiin piirtää saviastioihin uurteiksi. Lisäksi näitä kuvioita tyyliteltiin. Uurteet piirrettiin monesti parittain rajaamaan nauhamainen alue, joka saatettiin lisäksi vielä koristella painantein. Astia jätettiin maalaamatta. Näin vaikutelma oli monesti nauhoin koristeltu astia.http://www.bandkeramik.eu/keramik.html , www.bandkeramik.eu

Monien tutkijoiden mielestä nauhakeramiikka syntyi Tiszajoella. Toiseten mukaan syntyalue oli Balatonjärven seuduilla tai siitä pohjoiseen ennen Tonavaa.Three successive waves of Neolithisation: LBK development in Transdanubia Nauhakeraamisen perinteen syntyyn ja/tai leviämiseen on saattanut liittyä neoliittisen tulokasväestön sekoittuminen paikalliseen mesoliittiseen metsästäjä-keräilijäväestöön. Geenitutkimusten mukaan nauhakeraaminen perinne jätti vain pienen jäljen Euroopan geeniperintöön. Tällöin suurin osa nauhakeraamisesta väestöstä olisi ollut alkujaan paikallisia ihmisiä, ei Balkanilta tulleita muuttajia.

Ensimmäinen täysin kehittynyt nauhakeramiikka löydetään Länsi-Unkarista, Itävallasta ja Saksasta 5 750 – 5 500 kalenterivuotta eaa. Väitetään ensimmäisen nauhakeramiikan esiintyneen Unkarissa 5 700 eaa. Varhemmin nauhakeramiikka tavataan itävallassa 5 550 eaa.http://www.angelfire.com/me/ij/, The Linear Pottery Culture in the Netherlands Jotkut toiset lähteet väittävät että ensimmäinen nauhakeramiikka olisi ollut Serbiassa Starcevon alueella (jossain Belgradin lähistöllä.

Itävallasta hieman Wienistä etelään Brunn am Gebirgessä on löydetty ajalta 5 550 – 5 200 eaa. asteittainen siirtymä Starcevon kulttuurista nauhakeraamiseen. Alemmissa kerrostumissa näkyy Länsi-Unkarista Balatonjärven läheltä tuodusta kivestä tehtyjä työkaluja, ja Starčevon tyylistä maalaamatonta keramiikkaa. Ajan mukana LBK-tyylinen keramiikka lisääntyi yhdessä karjanhoidon kanssa, ja Unkarista tuodut kivityökalut vähenivät.

Nauhakeraamisten löytöpaikkojen tarkka ajoitus tuottaa ongelmia, koska käytössä on monestikin vain epätarkka radiohiiliajoitus.http://www.comp-archaeology.org/Bandkeramik.htm Tämä kulttuuri oli saapunut Kaakkois-Unkariin jo 6100–6000 eaa. Tämän mukaan Starcevo-Körösin balkanilaisen kulttuurin ja nauhakeramiikan välillä on löydöissä 300–500 vuoden aukko. Mutta Körösin alueelle tuli myöhemmin AVK (Alföld Bandkeramik), ei nauhakeramiikka.https://web.archive.org/web/20031028151023/http://www.comp-archaeology.org/KorosAVKlbkScreen.gif Onpa nauhakeramiikan synnyttäjäksi väitetty Körösiä idempänä ollutta Szatmarin ryhmää, joka oli kehittynyt Körösösistä.http://www.comp-archaeology.org/MesolithicTransitionHungary.htm

Kulttuuri alkoi levitä noin 5 700, viimeistään 5 500 eaa. alkaen Unkarista Tonavaa pitkin Reinille viljavissa lössirikkaissa jokilaaksoissa, välttäen mesoliittisten kulttuurien asuinalueita.

Leviäminen