Valamon vuosien 2016–2017 taidemyyntiskandaalissa Valamon luostarissa myytiin itäsuomalaisen taidekeräilijäsuvun omistamiksi väitettyjä tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden vähäarvoisia maalauksia huomattavaan ylihintaan. Lisäksi luostarissa myytiin yleisölle taideväärennöksiä, mistä päätekijät saivat myöhemmin tuomion.

pienoiskuva|Valamon luostari.

Tausta Mestarin jälki I Valamon luostarissa järjestettiin vuosina 2014–2015 taidenäyttely nimeltä “Mestarin jälki”. Kyseessä oli “suurnäyttely suomalaisten mestareiden kristillisaiheisesta taiteesta”, kun Savon Sanomat kirjoitti. Taiteilijoiden nimien joukossa vilahtelivat sellaiset nimet kuin Helene Schjerfbeck, Albert Edelfelt, Hugo Simberg, Juho Rissanen ja Akseli Gallen-Kallela. Näyttelyn kuratoi apulaispiispa Arseni. Hän oli koonnut teokset “itäsuomalaisen suvun yksityiskokoelmasta”, josta hän oli valinnut 76 Raamattu-aiheista teosta. Näyttelyn tiedottajana toimi muuan Jussi Savolainen. Hänen mukaansa

Näyttely veti Valamoon 7 300 kävijää, mikä oli luostarin näyttelyiden ennätys. Omistajasuvun toiveena oli, että näyttely lähtisi kiertoon museoihin Suomeen ja mahdollisesti myös ulkomaille.

Mestarin jälki II Vuoden 2015 syyskuussa Valamossa avattiin seuraava näyttely, “Mestarin jälki II”, joka jatkui aina vuoden 2016 vappuun saakka. Savon Sanomien mukaan tämä näyttely oli “kaikkien aikojen jättimenestys”. Huhtikuussa 2016 näyttelyn sanottiin nähneen 13 000 kävijää, enemmän kuin yhdenkään luostarin aikaisemmista näyttelyistä. Näyttelyn sanottiin “vetävän väkeä kuin häkä”. Uumoiltiin, että 15 000 vierailijan raja saattaa mennä rikki. Se oli yhtä paljon kuin Kuopion taidemuseon kävijämäärä vuoden aikana. “Näyttely on piristänyt merkittävästi Valamon hiljaista talvikautta. Näin vilkasta meillä ei ole ennen ollut”, kommentoi näyttelyä Valamon myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Nykänen.

Menestys näkyi luostarin taloudessa. “Näyttelyvieraat käyttävät myös luostarin muita palveluita, syövät ravintolassa ja ostavat matkamuistoja. Moni käy myös opaskierroksilla ja toiset yöpyvät. Sellainen tuo tuloja luostariin. En ole tutkinut tarkkoja summia, mutta tiedän, että talous on nyt plussalla. Kiitos siitä Jumalalle,” luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei totesi. Näyttelyn oppaana toimi Jussi Savolainen. Mystisen taidekerääjäsuvun kokoelmissa sanottiin nyt olevan jo yli 300 taideteosta. “Suku antoi teokset näyttelyihin korvauksetta. Jos samanlainen olisi hankittu lainaan muualta, kulut olisivat huimat”, Sergei totesi.

Nilsiäläisen linja-autoliikkeen kerrottiin kuljettaneen satoja savolaisia vierailijoita luostariin. Luostari oli näyttelyn ympärille rakentanut paketin, johon kuului opastetun näyttelyn lisäksi tervetuliaishetki, opastettu vierailu pääkirkossa, ruokailu, viinikierros ja päiväkahvit. Lähes kaikkien ryhmien kerrottiin ostavan paketin.

Jo kaksi ja puoli viikkoa tämän näyttelyn jälkeen luostarissa avattiin uusi näyttely, “Via Finlandia”, jälleen mystisen keräilijäsuvun kokoelmista.

Via Finlandia -näyttely 2016–2017 Toukokuun puolessa välissä 2016 Valamossa avattiin “Via Finlandia” -näyttely, jolla luostari halusi juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Näyttelyn kuratoi jälleen Arseni, joka valinnut näyttelyyn yli 70 teosta. “Tällä kokoelmalla voisi perustaa museon”, kehui Arseni näyttelyä.

Jälleen teokset olivat peräisin samalta suvulta kuin aiempienkin näyttelyiden, mutta nyt ne olivat myynnissä. Arseni oli valinnut näyttelyn työt 300 tarjolla olleen teoksen joukosta, eivätkä teokset pääosin olleet uskonnollisia. Näitäkin tosin kerrottiin suvulla olevan nyt jo 350 kappaletta. Maallisen taiteen kokoelman kerrottiin olevan vielä tätäkin suurempi.

“Ohuen lompakon kanssa ei tosin kannata olla liikkeellä”, kirjoitti Savon Sanomat ja jatkoi, että näyttelyssä oli töitä mm. Akseli Gallen-Kallelalta, Juho Rissaselta, Maria Wiikiltä, Tyko Salliselta, Albert Edelfeltiltä, Robert Wilhelm Ekmanilta ja Väinö Aaltoselta, lisäten, että “taide ei irtoa ihan pikkurahalla”.

Halvimpien näyttelytöiden kerrottiin maksavan 4 000 euroa ja kalleimman 600 000 euroa. Mainittiin myös, että mukana oli “kansainvälisiä herkkupaloja”, Picasson, Matissen ja Mirón grafiikkaa.

Näyttelyn kerrottiin herättäneen jo ennalta huomiota. “Monta opastuskierrosta on jo varattu. Myös keräilijät jopa ulkomailta ovat olleet yhteydessä”, kertoi luostarin tiedottaja. Luostarin kerrottiin saavan osan myyntituloista, mutta kuinka ne jaettaisiin, oli liikesalaisuus. Arkkimandriitta Sergein mukaan kyse oli kuitenkin “hyvästä summasta”.

Arseni kehui näyttelyä vuolaasti:

Näyttelyn järjestäjien silmissä siinsivät jo Mestarin jälki III ja Via Finlandia II -näyttelyt.

Näyttelyn ehto oli tälläkin kertaa, että omistajasuvun nimi pysyy salassa:

Helsingin Sanomat siteerasi Savon Sanomia, jonka mukaan näyttely oli ollut “huikea menestys”: sen oli nähnyt 18 000 vierasta.

Luostarin vuosien 2016–2017 taidekauppa ”Via Finlandian” teokset olivat myynnissä. Näyttely sai paljon huomiota mediassa, mm. YLEllä, joka uutisoi “huikeasta taidekokoelmasta”, Kotimaassa, Savon Sanomissa (“Osta oma Edelfelt Valamosta”).

Myöhemmin näyttely ja teosmyynti ovat saaneet runsaasti huomiota Helsingin Sanomissa, Savon Sanomissa ja Ylen TV-uutisissa ja muissa tiedotusvälineissä ja nyttemmin eläköityneen rikoskomisario Kimmo Nokkosen teoksessa Operaatio Fake (Crime Time, 2024).

Näyttelyssä oli esillä ja myynnissä monen tunnetun suomalaisen taiteilijan teoksia. Taiteilijoita olivat aiemmin mainittujen lisäksi mm. Eero Järnefelt, Hugo Simberg, Kain Tapper. Mukana oli myös kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita kuten Pablo Picasso, Marc Chagall‚ Salvador Dalí, Henri Matisse ja Andy Warhol, Rembrandt van Rijn.

Sepite itäsuomalaisesta taidetta keräävästä suvusta Luostarin mukaan teokset omisti “itäsuomalainen suku”, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen. Sukua edusti Jussi Savolainen, joka kiisti, että teokset kuuluisivat hänelle tai hänen perheenjäsenilleen. Helsingin Sanomat sai kuitenkin vuonna 2019 tietoonsa, että näyttelyn keskeiset teokset olivat hankkineet omistukseensa Jussi Savolainen ja hänen puolisonsa Sari Tikkanen 2000-luvulla, monet teoksista huutokaupoista. Heillä oli ollut tapana ostaa tunnettujen taiteilijoiden edullisia töitä. Teosten kauppakirjoissa omistajana oli Tikkasen yritys, mutta tämä johtui kuulemma “veroteknisistä syistä”. Luostari tai piispa Arseni eivät suostuneet paljastamaan teosten todellista omistajaa. Myyntituloista saivat provision luostari ja Filantropia ry, jonka oli ilmoitettu kanavoivan tulot Syyrian sodan uhreille. Filantropian kunniapuheenjohtajana toimi arkkipiispa Leo. Nokkonen kertoo teoksessa Operaatio Fake, että luostari sai kolmasosan myyntinäyttelyn tuloista.

Turun Sanomat sanoi vuonna 2018 suoraan, että näyttelyn taustalla oleva “sukutarina” oli sepitetty.

“Grafiikanvedokset” Picasson teosten joukossa oli mm. Jeesusta esittävä litografia, muutaman muun kristillisaiheisen teoksen joukossa. Piispa Arseni totesi syyskuussa 2015 YLEn julkaisemassa haastattelussa, että Picasson kristillisaiheiset työt ovat hänen tuotannossaan “todellinen kuriositeetti”. Nokkonen huomauttaa, että Picasso oli tunnettu ateisti, ja hänen “kolme kristillisaiheista litografiaansa” oli päivätty 2.3.1959, jolloin hän oli lähes 80-vuotias. Keskisuomalainen oli eräästä teoksesta kertonut, että kyseessä “öljyvärityöstä tehdyn vedossarjan koevedos”. Nokkonen soitti parille asiantuntijalle, ja kävi ilmi ettei Picasson tiedetty tehneen öljyväritöittensä pohjalta grafiikan vedoksia. Hänelle tuli sellainen vaikutelma, että myynnissä oli “Picasson teoksia, jollaisia ei ollut koskaan aiemmin nähty”. Keskisuomalainen myös kertoi, että “Picasso on säätänyt [teoksen] värit”. Valamossa oli eräälle vieraalle kerrottu, että “taidehistorialle entuudestaan tuntematon Picasson kristillisaiheinen tuotanto olisi syntynyt, kun Picasso oli kokenut lyhytaikaisen uskonnollisen heräämisen 2. maaliskuuta 1959 ja valmistanut kolme kristillisaiheista litografiaa”.

Näyttelyssä kerrottiin, että Picasson vedokset olivat koevedoksia, joissa taiteilija oli siis itse säätänyt värit. Teosten aitouden oli kuulemma “varmistanut Picasson grafiikkaan erikoistunut ranskalainen asiantuntija ja että niiden aitoudesta annettaisiin ostajille asianmukainen takuutodistus”. Nokkonen ihmettelee teoksessaan, että kukaan ei kertonut, kuka tämä “asiantuntija oli ja kenen nimissä aitoustodistukset annettiin”. Nokkonen ihmettelee myös, “miten anonyymi voi taata yhtään mitään?” Myöskään teoksen numeroinnin perusteella ei ollut mahdollista tehdä mitään “päätelmiä edition koosta tai valmistumisvuodesta”.

Nokkonen oli yhteydessä asiantuntijoina pitämiinsä henkilöihin, joiden mielestä

“Grafiikanvedoksia” koskenut tutkinta Päivää Turun Sanomien artikkelia myöhemmin, 7. toukokuuta, Ylen TV-uutiset kertoi, että samaisessa näyttelyssä myynnissä olleet Picasson, Henri Matissen ja Marc Chagallin grafiikantyöt, joita oli myyty “koevedoksina”, olivat väärennettyjä mustesuihkutulosteita. “Meillä on esitutkinnassa epäiltyjä törkeitä väärennöksiä, väärennöksiä ja petosrikollisia”, kertoi rikoskomisario Kauko Kuismin Ylelle. Kansallisgalleria oli tutkinut kahdeksan teosta ja todennut ne mustesuihkutulosteiksi eli väärennöksiksi. Savolainen kertoi näitä teoksia myydyn 10–20 kappaletta, ehkä 80 000 euron arvosta. Yle kertoi Savolaisen olleen toisen kahdesta epäilyksenalaisesta henkilöstä.Yle TV-uutiset 7.5.2018.

Valamon grafiikoiden osalta Keskusrikospoliisi ei ollut kiinnostunut avaamaan tutkintaa. Asiaan löytyi kuitenkin ratkaisu kuvataiteen jälleenmyyntikorvauksesta. Jälleenmyyntikorvaus tulisi tilittää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK) kautta taiteilijalle tai tämän kuoltua oikeuksien omistajalle 70 vuoden ajan, eli niin kauan kuin tekijänoikeus on voimassa. Valamon myyntinäyttelystä ei tällaisia tilityksiä ollut tehty. TTVK teki koeoston Valamosta, se osti Aimo Kanervan teoksen 3 300 eurolla. Kauppaa koskevissa asiakirjoissa teoksen omistusoikeuden sanottiin olevan Saxton Oy:llä, jonka toimitusjohtaja, hallituksen ainoa varsinainen jäsen ja osakkeenomistaja oli Sari Tikkanen, Jussi Savolaisen puoliso. Saxton Oy oli harjoittanut ammattimaista taidekauppaa ainakin vuodesta 2003 lähtien, mutta se ei ollut koskaan tilittänyt mitään TTVK:lle, joka ei tiennyt tällaisen yhtiön olemassaolosta mitään.

Saxton Oy:n tilityksen takaraja TTVK:lle oli tammikuu 2017. Kun tilitystä ei tapahtunut, TTVK ja Kuvasto tekivät rikosilmoistuksen Itä-Suomen poliisilaitokselle. Nyt oli pakko aloittaa tutkinta.

Valamosta ja muista ortodoksisen kirkon tiloissa järjestetyistä näyttelyistä oli myyty lähes 30 Picasson, Matissen ja Chagallin nimiin signeerattua teosta. “Grafiikanvedoksia” takavarikoitiin kahdeksan kappaletta, ja Kansallisgalleria tutki ne. Tutkimuksen lopputulos oli, että kyseessä oli mustesuihkutulosteet, jotka voitiin ajoittaa vuosille 1990–2010. Kaikki mainitut taiteilijat olivat kuolleet tätä ennen, joten vedoksiin tehdyt signeeraukset olivat väärennöksiä.

Oikeudenkäynnissä kävi ilmi, että Savolainen oli ostanut “grafiikanlehdet” Ebaystä “luotettavana pitämältään Chris Brooksilta, joka käytti kauppaportaalissa tunnusta ‘brooksie2000’.” Nokkosen mielestä oli selvää, että Savolainen oli alun alkaenkin tiennyt, että vedokset olivat väärennettyjä. Jussi Savolainen ja Sari Tikkanen tuomittiin yhteensä 30 petoksesta ja väärennyksestä, joita yhdessä oikeus katsoi kyseessä olleen törkeä petos.

Oikeuden tuomiot