right|thumb|Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Pohjanmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, pois lukien Oulun kaupunki, jota käsitellään Oulun uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan asukkaista 80,4 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,1 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 18,5 prosenttia väestöstä.

Pohjois-Pohjanmaa on evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluvuuden osalta Suomen vahvinta aluetta. Erityisesti Oulun eteläpuolinen alue, joka jakautuu Kalajoen rovastikuntaan ja Limingan rovastikuntaan, on kirkkoon kuuluvien osuudelta maan kärkipäässä. Kalajokilaakson alueella kirkkoon kuuluvien osuus on maan suurinta. Näillä seuduilla vaikuttavat erityisesti lestadiolaisuuden eri suuntaukset, kuten vanhoillislestadiolaisuus, rauhansanalaisuus ja uusheräys.

Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Pohjois-Pohjanmaalla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 71,9 % väestöstä, mikä on selvästi maan keskitasoa enemmän. Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,6 % ja uskontokuntiin kuulumattomia 26,5 %, eli molemmat osuudet jäävät valtakunnallista tasoa alemmiksi. Maakunta edustaa vahvaa kirkollista jatkuvuutta ja verraten vähäistä uskonnollista sitoutumattomuutta.

Kaupunkimaisissa kunnissa uskonnollinen sitoutuminen on muuta maakuntaa heikompaa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 66,8 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 31,3 %. Kaupunkikohtaiset erot ovat merkittäviä: Oulussa kirkkoon kuuluu 65,5 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 32,5 %, mikä tekee siitä maakunnan selvästi sekularisoituneimman keskuksen. Raahessa kirkkoon kuuluminen on korkeampaa (71,5 %) ja kuulumattomuus matalampaa (27,2 %), mikä vie rakennetta lähemmäs taajaan asuttujen kuntien tasoa. Kempeleessä kirkkoon kuuluu 75,9 % väestöstä ja kuulumattomuus on vain 23,0 %, mikä edustaa kaupunkimaisissa kunnissa varsin vahvaa kirkollista sitoutumista.

Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen rakenne on erittäin kirkollinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 80,2 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 18,8 %. Nivalassa kirkkoon kuuluu 84,6 % väestöstä, ja kuulumattomuus on vain 14,5 %, mikä edustaa erittäin vahvaa kirkollista sitoutumista. Hyvin samankaltainen rakenne on Haapajärvellä, jossa kirkkoon kuuluu 84,2 % ja kuulumattomuus 15,1 %. Taajaan asutut kunnat muodostavat Pohjois‑Pohjanmaalla erittäin vahvan kirkollisen rungon.

Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on kaikkein kirkollisin ja erittäin yhtenäinen. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 80,8 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 18,3 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu vain 0,9 %, mikä on hyvin alhainen osuus. Reisjärvellä kirkkoon kuuluu peräti 88,8 % väestöstä ja kuulumattomia on vain 10,8 %, mikä on maakunnan korkein taso. Alavieskassa (85,1 %), Pudasjärvellä (84,4 %) ja Kärsämäellä (83,4 %) kirkkoon kuuluminen on erittäin korkeaa. Hailuodossa kirkkoon kuuluu 70,3 % väestöstä ja kuulumattomia on 28,5 %, mikä on selvästi kuntaryhmän poikkeama ja lähestyy kaupunkimaisia tasoja.

+ Uskontokuntiin kuuluminen Pohjois-Pohjanmaalla kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Pohjois-Pohjanmaa 71,9 % 1,6 % 26,5 % Kaupunkimaiset kunnat 66,8 % 2,0 % 31,3 % Kempele 75,9 % 1,1 % 23,0 % Oulu 65,5 % 2,1 % 32,5 % Raahe 71,5 % 1,4 % 27,2 % Taajaan asutut kunnat 80,2 % 1,0 % 18,8 % Haapajärvi 84,2 % 0,7 % 15,1 % Ii 79,4 % 0,6 % 19,9 % Kalajoki 80,5 % 1,5 % 18,0 % Kuusamo 77,7 % 0,9 % 21,4 % Liminka 79,8 % 1,0 % 19,3 % Muhos 77,8 % 1,9 % 20,4 % Nivala 84,6 % 0,9 % 14,5 % Oulainen 81,2 % 1,1 % 17,8 % Ylivieska 79,4 % 0,8 % 19,7 % Maaseutumaiset kunnat 80,8 % 0,9 % 18,3 % Alavieska 85,1 % 0,5 % 14,4 % Haapavesi 78,3 % 1,1 % 20,5 % Hailuoto 70,3 % 1,2 % 28,5 % Kärsämäki 83,4 % 1,2 % 15,4 % Lumijoki 82,5 % 0,1 % 17,4 % Merijärvi 83,1 % 0,4 % 16,5 % Pudasjärvi 84,4 % 0,7 % 14,8 % Pyhäjoki 78,3 % 1,3 % 20,4 % Pyhäjärvi 78,9 % 1,4 % 19,7 % Pyhäntä 73,8 % 0,5 % 25,6 % Reisjärvi 88,8 % 0,4 % 10,8 % Sievi 82,2 % 0,7 % 17,2 % Siikajoki 78,2 % 0,9 % 20,9 % Siikalatva 78,5 % 1,0 % 20,6 % Taivalkoski 82,7 % 0,4 % 16,9 % Tyrnävä 82,1 % 0,6 % 17,3 % Utajärvi 81,7 % 1,0 % 17,4 % Vaala 75,5 % 2,7 % 21,8 %

Historia Katolinen aika Katolisella ajalla Pohjois-Pohjanmaalle perustettiin seurakunnat Saloisiin (1329) ja Iihin (1374). Kuusamon alue kuului Kemin emäseurakuntaan. Vuonna 1477 erotettiin Saloisista Limingan seurakunta. 1500-luvun alussa perustettiin Kalajoen seurakunta sekä Pyhäjoen seurakunta.

Luterilainen aika Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Pohjois-Pohjanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen. 1600-luvun alussa Pohjois-Pohjanmaalla oli viisi kirkkopitäjää.

Turun piispa Johannes Terserus teki 1600-luvun puolivälissä tarkastusmatkoja Pohjois-Pohjanmaalle. Suurvaltakaudella piispat, kuten Johannes Gezelius nuorempi kävivät joka neljäs vuosi Pohjois-Pohjanmaalla. Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Lithoviukset hoitivat Limingan pastoraattia kuuden peräkkäisen sukupolven ajan.

Herätysliikkeistä ensimmäisenä Pohjois-Pohjanmaalle tuli herrnhutilaisuus, kun kolme saarnaajaa vaikutti vuonna 1734 Torniossa, jonka seurauksena vaikutusta jäi Ouluun.

Kalajokilaakson herännäisyys sai alkunsa 1800-luvun alussa. 1830-luvulla herännäisyyden johtajia alueella olivat Jonas Lagus ja Niilo Kustaa Malmberg. Vuonna 1838 herätysliikkeiden johtohenkilöitä ja maallikoita vastaan käytiin Kalajoen käräjät, jonka seurauksena neljä pappia määrättiin erotettavaksi ja 62 maallikkoa sakotettavaksi, heidän joukossaan Paavo Ruotsalainen.

1850-luvulla herännäisyys hajaantui ja Kalajokilaakson heränneet kerääntyivät Vilhelm Niskasen ympärille. Evankelinen herätysliike levisi puolestaan Raahen seudulle 1800-luvun puoliväliin mennessä. Lapissa alkanut lestadiolaisuus levisi Pohjois-Pohjanmaan alueelle 1860-luvulla ensimmäisenä Peräpohjolan alueella ja Koillismaalle saakka. 1870-lukuun mennessä myös Raahen seutu, Siikajokilaakso, Pyhäjokilaakso ja Kalajokilaakso olivat kohdanneet lestadiolaista vaikutusta.

Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. 1870–1890-lukujen aikana lestadiolaisuus saavutti viimeisimmät Pohjois-Pohjanmaan seudun pitäjät, jotka olivat Oulun eteläpuolella sijainneet Liminka, Temmes ja Kempele. 1880-luvulta lähtien myös evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Pohjois-Pohjanmaalle.

Baptismi alkoi vaikuttaa 1900-luvun alusta alueellisesti Siikajokilaaksossa, jonne perustettiin Kopsankylän ja Oulaisten baptistiseurakunnat. Oulusta käsin baptistityötä tehtiin myös Muhoksella ja Kalajoella.

Adventismi sai 1920-lukuun mennessä ainoastaan vähäistä kannatusta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Oulun adventtiseurakunta muodosti liikkeen pohjoisimman keskuksen, minkä lisäksi alueella toimivat Oulaisten ja Vihannin lähetysyhdistykset sekä Raahen sapattikoulu.

Protestantismi Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Pohjanmaalla toimii Oulun hiippakunta. Oulun tuomiorovastikuntaan kuuluu Iin seurakunta. Koillismaan alueella Rovaniemi-Koillismaan rovastikuntaan kuuluvat Kuusamon seurakunta, Pudasjärven seurakunta ja Taivalkosken seurakunta. Oulun eteläpuolella sijaitsevaan Limingan rovastikuntaan kuuluvat Hailuodon seurakunta, Kempeleen seurakunta, Limingan seurakunta, Muhoksen seurakunta, Raahen seurakunta, Siikalatvan seurakunta, Tyrnävän seurakunta, Utajärven seurakunta sekä Vaalan seurakunta.

Eteläisellä Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoen rovastikuntaan kuuluvat Alavieskan seurakunta, Haapajärven seurakunta, Kalajoen seurakunta, Kärsämäen seurakunta, Nivalan seurakunta, Oulaisten seurakunta, Pyhäjärven seurakunta, Pyhäjoen seurakunta, Reisjärven seurakunta, Sievin seurakunta sekä Ylivieskan seurakunta.

Suhteellisesti evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluminen on voimakkainta Kalajokilaaksossa. Kirkkoon kuuluminen on voimakkainta Reisjärven (89,4 %), Alavieskan (85,6 %) ja Nivalan seurakunnissa (85,5 %). Heikointa kirkkoon kuuluminen on Raahen (74,5 %) ja Hailuodon (73,7 %) seurakunnissa.

Herätysliikkeet Pohjois-Pohjanmaa on vanhoillislestadiolaisuuden keskeisintä kannatusaluetta. Yhtenäisintä se on Koillismaalla. Täältä voimakkaan kannatuksen alue ulottuu Perämeren rannikolle, Oulun ympäristöön sekä Kalajokilaaksoon. Kannattajamäärän ohella myös suhteellinen osuus paikkakunnan väestöstä on monin paikoin hyvin korkea. Kalajokilaakson alue on herätysliikkeiden maantieteellistä kohtaamisaluetta, joka on voimakasta aluetta myös uusheräykselle ja rauhansanalaisuudelle. Herännäisyyden voimakkain kannatus on Ylivieskan, Nivalan ja Sievin alueella ja kannatus ulottuu vähäisessä määrin myös pohjoisemmalle Pohjois-Pohjanmaalle.

Vanhoillislestadiolaisuus right|thumb|SRK:n Suviseurat Kuusamossa vuonna 1961. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsee vanhoillislestadiolaisten Reisjärven kristillinen opisto. Koillismaalla toimivia rauhanyhdistyksiä ovat Kuusamossa sijaitsevat Kuusamon, Käylän, Määttälän, Vasaraperän, Viirinkylän ja Vuotungin rauhanyhdistykset, Taivalkoskella sijaitsevat Metsäkylän, Taivalkosken ja Tyräjärven rauhanyhdistykset sekä Pudasjärvellä sijaitsevat Ervastin, Hirvikosken, Jongun ja Pudasjärven rauhanyhdistykset. Perämeren rannalla sijaitsevia rauhanyhdistyksiä ovat Iissä sijaitsevat Iin, Jakkukylän, Kuivaniemen, Oijärven, Yli-Iin ja Yli-Olhavan rauhanyhdistykset.

Oulun ympäristössä sijaitsevat Hailuodon rauhanyhdistys, Kempeleessä sijaitsevat Kempeleen ja Murron rauhanyhdistykset, Lumijoen rauhanyhdistys, Muhoksella sijaitsevat Laitasaaren ja Muhoksen rauhanyhdistykset, Pyhännän rauhanyhdistys, Raahessa sijaitsevat Pattijoen, Raahen, Saloisten ja Vihannin rauhanyhdistykset, Siikalatvalla sijaitsevat Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan rauhanyhdistykset, Tyrnävän rauhanyhdistys, Utajärvellä sijaitsevat Juorkunan ja Utajärven rauhanyhdistykset sekä Vaalan rauhanyhdistys.

Kalajokilaakson rauhanyhdistyksiä ovat Alavieskan rauhanyhdistys, Haapajärven rauhanyhdistys, Haapaveden rauhanyhdistys, Kalajoella sijaitsevat Mehtäkylän, Kalajoen ja Raution seudun rauhanyhdistykset, Kärsämäen rauhanyhdistys, Merijärven rauhanyhdistys, Nivalassa sijaitsevat Haikaran, Korpirannan, Nivalan ja Ypyän rauhanyhdistykset, Oulaisten rauhanyhdistys, Pyhäjoen rauhanyhdistys, Pyhäjärven rauhanyhdistys, Reisjärven rauhanyhdistys, Sievissä sijaitsevat Asemanseudun, Kiiskilän ja Sievin rauhanyhdistykset sekä Ylivieskan rauhanyhdistys.

Muut herätysliikkeet Muista lestadiolaissuunnista rauhansanalaisuutta edustavalla Lähetysyhdistys Rauhan Sanalla on paikallisyhdistykset Kalajoen Pahkalassa, Himangalla, Rautiossa ja Kalajoella, Ylivieskassa sekä Raahessa. Uusheräyksellä on toimintaa Raahessa, Pyhänkoskella, Kalajoen seudulla, Ylivieskassa ja Haapavedellä. Kalajoella sijaitsee myös uusheräyksen kansanopisto, Kalajoen kristillinen opisto.

Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksellä on Oulun seudulla paikallisosastot Limingassa, Pudasjärvellä, Raahen seudulla, Temmes-Tyrnävällä sekä Utajärvellä. Kalajokilaaksossa toimiva paikallisyhdistyksiä ovat Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan paikallisyhdistykset. Evankelista herätysliikettä edustavalla Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuoneet Kalajoen Hillilässä sekä Siikalatvan Junnonojalla. Keski-Pohjanmaan Kansanlähetys järjestää toimintaa Ylivieskassa ja Pyhäjärvellä.

Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Oulaisissa ja Raahessa.

Vapaakirkollisuus