Árpádin suku (unk. Árpád-ház) oli Unkarin ensimmäinen kuningassuku, joka hallitsi Unkaria 800-luvun lopulta vuoteen 1301.
Suvun historia ja nimitykset Suku on yksi Euroopan vanhimmista ja polveutuu ruhtinas Árpádista, joka johti madjaarit nykyiseen kotimaahansa Unkariin vuosina 895–896. Árpádin suvun viimeinen kuningas oli Andreas III, joka kuoli 1301 vailla perillistä.Árpád Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 2. Armatoler - Bergsund
Suvun ensimmäisenä kuninkaana on tapana mainita Tapani (unk. István) I Pyhä (?975–1038), jota pidetään kristityn kuningaskunnan perustajana ja Unkarin ensimmäisenä ”apostolisena kuninkaana”. Tapani kruunattiin legendan mukaan paavi Sylvester II:n lähettämällä kruunulla vuonna 1000. Tapania edeltäneitä hallitsijoita on historiankirjoituksessa tavattu nimittää (suuri)ruhtinaiksi. Itse asiassa myös Tapania edeltäneitä Unkarin hallitsijoita, esimerkiksi hänen isäänsä Gézaa, nimitetään latinankielisissä aikalaislähteissä ”kuninkaiksi” (rex), eikä kruunauksessa olennaista ollut kuninkaan arvonimi sinänsä vaan kirkon siunaus ja asema Euroopan hallitsijoiden vertaisena eikä esimerkiksi Saksan keisarin vasallina.
Historiantutkija András Gerőn mukaan ei itse asiassa tiedetä, miten Árpád-suvun kuninkaat itse ja heidän aikalaisensa tätä dynastiaa nimittivät. Árpád-suvusta tai Árpádin huoneesta on puhuttu vasta 1700-luvulta lähtien, jolloin jesuiitta-historiantutkijat ottivat tämän nimityksen käyttöön osana kansallista historiankirjoitusta. 1200-luvun lopun kronikoitsijan Simon Kézain mukaan Unkarin kuninkaat olivat de genere turul, ’turul-linnun heimoa’ (kotkaa tai haukkaa muistuttava tarulintu turul oli tarun mukaan symbolisesti saattanut Árpádin isoäidin Emesen raskaaksi ja johdattanut Árpádin johtamia unkarilaisia heidän saapuessaan Unkariin), mutta tiedossa ei ole, käytettiinkö tätä nimitystä yleisemmin.
Arkeogeneetikot ovat 2000-luvulla tutkineet entisen Székesfehérvárin kruunajaisbasilikan raunioiden kuningashaudoista löytyneitä Árpád-suvun kuninkaiden jäännöksiä. Tutkimuksissa on paitsi tunnistettu joitakin uusia yksilöitä myös vahvistettu, että Árpád-suvun kuninkailla oli sukuyhteyksiä sekä Unkarin ylimystöön (muun muassa Corvinus- ja Báthory-sukuihin) että nykyisen Ruotsin ja Viron alueella vaikuttaneisiin viikinkeihin. Jälkimmäiset yhteydet liittyvät ilmeisesti Kiovan Rusin hallitsijaperheiden jäsenten kanssa solmittuihin dynastisiin avioliittoihin.
Suvun jäsenet Dynastian 400 vuoden aikana Árpádin kuningashuone synnytti 21 kuningasta, heidän joukossaan useita erinomaisia organisoijia, valtiomiehiä ja sotapäälliköitä, jotka auttoivat tekemään Unkarista kukoistavan ja voimakkaan keskiaikaisen valtakunnan.Árpádene Store norske leksikon Useiden dynastisten avioliittojen kautta Árpádin suku yhdistyi muihin Euroopan hallitsijasukuihin, niin että viimeisen Árpád-kuninkaan Andreas III:n kuoltua perinnöstä kilpailevat kruununtavoittelijat olivat kaikki naislinjaa myöten Árpád-suvun jälkeläisiä, myös lopulta Unkarin valtaistuimelle noussut Kaarle Robert, josta alkoi Unkarissa Anjou-dynastian valtakausi. Myös Anjou-suvun kuninkaat korostivat mielellään polveutumistaan Árpádeista.
Pyhimyksiksi tai autuaiksi on julistettu lukuisia Árpád-suvun jäseniä ja (väitettyjä) jälkeläisiä:
Pyhä Imre (n. 1007–1031), Tapani Pyhän poika Unkarin kuningas Tapani I Pyhä (?975–1038) Skotlannin Pyhä Margaret (1047–1093), jonka äidin Agathan (unk. Ágota) väitetään olleen Tapani Pyhän tytär tai sisar Unkarin kuningas Ladislaus I Pyhä (1046–1095) Unkarin Pyhä Irene (unk. Árpád-házi Szent Piroska, 1088–1134), Ladislaus I:n tytär ja Bysantin keisarin Johannes II Komnenoksen puoliso, ortodoksisen kirkon kunnioittama pyhä Skotlannin David I (1082/1084–1153), Skotlannin Pyhän Margaretin poika Pyhä Elisabet (1207–1231), Unkarin Andreas II:n tytär; hänen tyttärensä Gertrud (1227–1297) julistettiin autuaaksi Prahan Pyhä Agnes (1205–1282), Böömin Ottokar I:n ja Unkarin Béla III:n tyttären Constantian tytär Pyhä Kinga (1224–1292) ja Unkarin Pyhä Margareta (unk. Árpád-házi Szent Margit, 1242–1270), sekä Autuas Jolanta ja Autuas Constantia, kaikki Unkarin Béla IV:n tyttäriä Autuas leski Elisabet (unk. Árpád-házi Boldog Erzsébet özvegy, n. 1260 – n. 1320), Tapani V:n tytär Pyhä Isabella (Elisabet) Aragonialainen (1271–1336), Violanta Unkarilaisen (Andreas II:n tyttären) pojantytär Autuas neitsyt Elisabet (unk. Árpád-házi Boldog Erzsébet szűz, 1292–1338), viimeisen Árpád-sukuisen kuninkaan Andreas III:n tytär ja Árpád-kuningassuvun mieslinjan viimeinen jälkeläinen.
Viitteet
Katso myös Luettelo Unkarin hallitsijoista: Árpádien hallitsijasuku
Aiheesta muualla Árpád dynasty Britannica.com
Luokka:Unkarin hallitsijasuvut Luokka:Unkarin keskiaika