right|thumb|Kiuruveden kirkko. Tämä artikkeli käsittelee Pohjois-Savon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Kuopion kaupunki, jota käsitellään Kuopion uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Pohjois-Savon maakunnan asukkaista 73,3 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 23,3 prosenttia väestöstä.
Tilastot Maantieteellinen uskonnollinen jakauma Pohjois-Savossa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu 67,1 % väestöstä, mikä on koko maan tasoa korkeampi. Muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus on 3,5 %, eli hieman valtakunnallista tasoa korkeampi, ja uskontokuntiin kuulumattomia on 29,4 %, selvästi koko maata vähemmän. Pohjois-Savo yhdistää siten verraten vahvan kirkkoon kuulumisen ja samalla lievästi keskimääräistä suuremman muun uskonnollisen moninaisuuden.
Kaupunkimaisissa kunnissa uskonnollinen sitoutuminen on selvästi muuta maakuntaa heikompaa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 63,4 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 32,9 %. Kaupunkimaisissa kunnissa sekularisaatio näkyy selvästi, mutta ei yhtä voimakkaana kuin suurissa kasvukeskuksissa.
Taajaan asutuissa kunnissa uskonnollinen rakenne on selvästi kaupunkeja perinteisempi. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 70,9 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 25,7 %. Iisalmessa kirkkoon kuuluu 71,8 % väestöstä, mikä on kuntaryhmän keskiarvoa hieman korkeampi. Suonenjoella muihin uskontokuntiin kuuluu peräti 4,4 % väestöstä, mikä on selvästi kuntaryhmän korkeimpia osuuksia.
Maaseutumaisissa kunnissa uskonnollinen rakenne on perinteisin, mutta samalla selvästi monimuotoisempi kuin useissa muissa maakunnissa. Evankelis‑luterilaiseen kirkkoon kuuluu keskimäärin 73,6 % väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 23,0 %. Muihin uskontokuntiin kuuluu 3,4 %. Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa: Kiuruvedellä kirkkoon kuuluu 79,7 % väestöstä, ja Pielavedellä 76,6 %, mikä edustaa erittäin vahvaa kirkollista sitoutumista. Lapinlahdella (4,9 %), Keiteleellä (6,0 %), Rautalammilla (5,9 %) ja Tervossa (6,6 %) muihin uskontokuntiin kuuluvien osuus on poikkeuksellisen korkea. Joroisissa kirkkoon kuuluminen on selvästi alhaisempi (69,0 %) ja kuulumattomia enemmän (29,0 %), mikä lähestyy taajaan asuttujen kuntien tasoa.
+ Uskontokuntiin kuuluminen Pohjois-Savossa kunnittain (2025) Kunta Ev. Lut. Muut uskonnot Usk. kuulumattomat Pohjois-Savo 67,1 % 3,5 % 29,4 % Kaupunkimaiset kunnat 63,4 % 3,6 % 32,9 % Kuopio 63,1 % 3,7 % 33,2 % Varkaus 65,6 % 3,0 % 31,3 % Taajaan asutut kunnat 70,9 % 3,4 % 25,7 % Iisalmi 71,8 % 3,0 % 25,2 % Siilinjärvi 70,4 % 3,5 % 26,1 % Suonenjoki 69,4 % 4,4 % 26,2 % Maaseutumaiset kunnat 73,6 % 3,4 % 23,0 % Joroinen 69,0 % 2,0 % 29,0 % Kaavi 71,4 % 2,9 % 25,7 % Keitele 72,3 % 6,0 % 21,7 % Kiuruvesi 79,7 % 2,9 % 17,4 % Lapinlahti 69,5 % 4,9 % 25,6 % Leppävirta 73,2 % 2,4 % 24,4 % Pielavesi 76,6 % 4,1 % 19,4 % Rautalampi 69,5 % 5,9 % 24,6 % Rautavaara 78,0 % 2,2 % 19,7 % Sonkajärvi 76,7 % 2,6 % 20,7 % Tervo 72,0 % 6,6 % 21,3 % Tuusniemi 71,0 % 3,0 % 26,0 % Vesanto 75,9 % 2,2 % 21,9 % Vieremä 76,4 % 1,9 % 21,7 %
Historia Luterilainen aika Pohjois-Savon alue jäi vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajassa vielä Novgorodin puolelle, mutta kiinteää asutusta alueelle syntyi vasta keskiajan lopulta alkaen. Pohjois-Savon rajat selkeytyivät Täyssinän rauhassa vuonna 1595. Alue kuului kirkollishallnnossa Juvan seurakuntaan. Vuonna 1549 perustettiin Tavinsalmen kappeli ja vuonna 1552 itsenäinen seurakunta. Toinen suurseurakunta oli vuonna 1561 Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi erotettu Rautalampi. Vuonna 1554 toteutetun hiippakuntajaon mukaisesti Rautalammin alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.
1600-luvulla Kuopiosta erotettiin Iisalmen seurakunta (1627) ja Leppävirran seurakunta (1639) sekä Rautalammin ja Iisalmen osista Pielaveden kappeli. Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä. Aikakaudella papin virat periytyivät voimakkaasti. Esimerkiksi Argillanderit ja Lackmannit hoitivat Kuopion papinvirkoja toista sataa vuotta.
1700-luvulla perustettiin Nilsiän kappeli ja Karttulan kappeli (1765). Kunnallishallinnon perustamisen yhteydessä itsenäistyi Kiuruveden seurakunta vuonna 1862.
Vuonna 1797 Lapinlahden Savojärven kylässä tapahtui Telppäs-niityn ihmeenä tunnettu tapahtuma, jota pidetään herännäisyyden alkuna. Herätyksen ensimmäinen johtaja oli Juhana Lustig. Liike kehittyi 1800-luvun alussa nilsiäläisen talonpojan Paavo Ruotsalaisen kautta herännäiseksi herätysliikkeeksi. Herännäisyydestä kasvoi koko maakunnan liike ja Ruotsalainen teki matkoja eri puolille Savoa, Pohjanmaata ja Karjalaa.
Uskonnollisen vapauden aika Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Pohjois-Savossa ensimmäisenä Kuopion ja Leppävirran seudulle 1870-luvulle ja 1880-luvun aikana koko maakunnan alueelle.
Baptismi alkoi vaikuttamaan Pohjois-Savossa 1890-luvun lopulta lähtien alueellisesti Kaavin, Lapinlahden, Juankosken ja Nilsiän alueella. Juankoskelle perustettiin vuonna 1909 baptistiseurakunta, joka toimi vuosikymmenen ajan.
Adventismin piirissä Pohjois-Savossa ei 1920-luvulle tultaessa toiminut ainuttakaan adventtiseurakuntaa. Adventisteja oli kuitenkin alueella usealla paikkakunnalla. Suonenjoki lähetysyhdistyksineen muodosti pohjoissavolaisen aluekeskuksen. Karttulassa adventistit toimivat sapattikouluryhmänä.
Protestantismi Luterilaisuus
Evankelis-luterilainen kirkko Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Pohjois-Savossa toimii Kuopion hiippakunta. Pohjoisessa Iisalmen rovastikuntaan kuuluvat Iisalmen seurakunta, Varpaisjärven seurakunta, Lapinlahden seurakunta, Sonkajärven seurakunta, Nilakan seurakunta, Rautavaaran seurakunta, Kiuruveden seurakunta sekä Vieremän seurakunta. Kuopion tuomiorovastikuntaan kuuluu Siilinjärven seurakunta. Eteläiseen Rautalammin rovastikuntaan kuuluvat Leppävirran seurakunta, Varkauden seurakunta, Joroisten seurakunta, Rautalammin seurakunta, Suonenjoen seurakunta sekä Niiniveden seurakunta.
Herätysliikkeet Herännäisyys Yleinen käsitys Pohjois-Savon herätysliikeluonteesta korostaa alueen herännäishenkisyyttä. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta on kuitenkin vähäistä. Herännäisyyden voimakkain kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Etenkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähän. Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisosastot Iisalmessa, Karttulassa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Leppävirralla, Nilsiällä, Pielavedellä, Sonkajärvellä, Säyneisissä, Varpaisjärvellä ja Vieremällä.
Paavo Ruotsalaisen johtama herännäisyys laajeni 1820-luvulta lähtien syntysijoiltaan Iisalmen ja Nilsiän seuduilta eri puolille Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaan. Kuopio ja sen eteläpuolella olevat seurakunnat muodostivat laajentumisen yhden pääsuunnan.
Muut herätysliikkeet Eräin paikoin Leppävirran–Varkauden sekä toisaalta Vieremän–Kiuruveden seuduilla esiintyy vanhoillislestadiolaisuutta. Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Iisalmen rauhanyhdistys, Kiuruveden rauhanyhdistys, Leppävirran rauhanyhdistys, Pielaveden rauhanyhdistys sekä Varkauden ja ympäristön rauhanyhdistys. Esikoislestadiolaisilla on rukoushuone Keitelellä ja myös Esikoiset järjestävät toimintaa paikkakunnalla.
Pohjois-Savon Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa muun muassa Lapinlahdella, Leppävirralla, Nilsiässä, Siilinjärvellä, Sonkajärvellä, Tuusniemellä sekä Rautavaaralla. Etelä-Savon Kansanlähetys järjestää säännöllistä toimintaa Varkaudessa.
Muut luterilaiset kirkot Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Iisalmessa Danielin luterilainen seurakunta.
Vapaakirkollisuus Pohjois-Pohjanmaalla toimii kuusi Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa vapaaseurakuntaa. Kuopion jälkeen merkittävin seurakunta on Karttulan vapaaseurakunta. Lisäksi vapaaseurakunnat ovat myös Iisalmessa, Sillinjärvellä, Suonenjoella ja Varkaudessa.
Vapaakirkollisuus sai Pohjois-Savon alueella lähinnä suppeaa kannatusta 1900-luvun vaihteessa ja vapaakirkolliseen vaikutusalueeseen kuului vain kolmannes seurakunnista. Kuopiota lukuu nottamatta liike ei juurikaan saanut 1920-lukuun mennessä kannatusta alueella.
Helluntaiherätys right|thumb|Siilinjärven helluntaiseurakunta. Kaikkiaan Pohjois-Savossa toimii nykyisin 18 helluntaiseurakuntaa. Suurimmat helluntaiseurakunnat ovat Kuopion jälkeen Varkauden helluntaiseurakunta ja Siilinjärven helluntaiseurakunta. Keskikokoisia seurakuntia ovat myös Iisalmen helluntaiseurakunta ja Lapinlahden helluntaiseurakunta.
Pohjois-Savo kuuluu suhteelliselta kannatukseltaan helluntailaisten keskimääräisiin maakuntiin. Vuonna 2016 helluntaiseurakuntiin kuului yli prosentti maakunnan asukkaista. Asukasluvun suhteessa vahvoja paikkakuntia Pohjois-Savossa ovat Kaavi (3,3 %) ja Keitele (3,3 %), jotka kuuluvat viidentoista helluntailaisimman paikkakunnan joukkoon.
Helluntaiherätys levisi ensimmäisenä Leppävirralle vuonna 1917 Väinö Pfalerin toiminnan kautta. Varkauden helluntaiseurakunta järjestettiin vuonna 1925. Kiuruveden helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1931, Leppävirran helluntaiseurakunta 1932, Vaaraslahden helluntaiseurakunta 1930 ja Iisalmen helluntaiseurakunta vuonna 1934. Iisalmessa oli voimakas herätys vuosina 1934–1937, jota seurasivat Maaningan ja Keiteleen herätykset.
Sotien jälkeen Pohjois-Savoon syntyi uusia seurakuntia ja olemassa olevat kasvoivat. Pohjoisempana Lapinlahden helluntaiseurakunnasta muodostui yli 250 hengen seurakunta (1945). Rautavaaralla ja Varkaudessa oli herätystä 1950-luvulla. Muita sodan jälkeen perustettuja seurakuntia ovat Suonenjoen (1949), Vesannon (1951) ja Rautalammin (1952) helluntaiseurakunnat.
Ortodoksinen kirkko Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pohjois-Savossa toimivat Kuopion ortodoksinen seurakunta ja Saimaan ortodoksinen seurakunta. Pohjois-Savon ortodoksisia kirkkoja ovat Suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkko Siilinjärvellä, Pyhän Nikolaoksen kirkko Rautalammilla, Pyhän Nikolaoksen kirkko Kiuruvedellä, Pyhän Johannes Kastajan kirkko Nilsiällä, Profeetta Elian kirkko Iisalmessa, Kristuksen kirkastumisen kirkko Suonenjoella, Karjalan valistajien kirkko Maaningalla, Kaikkien pyhien kirkko Lapinlahdella, Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkko Juankoskella, Apostolien Pietarin ja Paavlin kirkko Tuusniemlle, Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko Keiteleellä sekä Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko Pielavedellä. Saimaan ortodoksisella seurakunnalla on Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko Varkaudessa.
Muita ortodoksisia pyhäkköjä ovat Pyhän profeetta Elian rukoushuone ja Profeetta Elian tsasouna Tervossa, Ylienkeli Mikaelin rukoushuone Karttulassa, Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen tsasouna Luikonlahdella, Pyhän Ristin ylentämisen tsasouna Haatalassa, Pyhän Nikolaoksen tsasouna Salahmissa, Pyhän Nikolaoksen tsasouna Muuruvedellä, Pyhän Kolminaisuuden tsasouna Alapitkässä, Pyhän Johannes Kastajan syntymän tsasouna Vesannolla, Pyhän Herman Alaskalaisen ja pyhän Georgios Voittajan tsasouna Vehmersalmella, Kristuksen kirkastumisen tsasouna Kinnulanlahdessa, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna Vuorelassa, Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna Sonkajärvellä sekä Apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna Sukevalla.
Kulttuuri Tapahtumat Pohjois-Savossa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja on vietetty Iisalmessa kolme kertaa vuosina 1932, 1953 ja 1992 sekä Maaningalla vuonna 2002.