Attalidit (, ) eli attalidien hallitsijasuku oli Pergamonia vuosina 282–133 eaa. eli suuren osan hellenististä kautta hallinnut suku. Attalidien valtakunta käsitti laajimmillaan lähes koko läntisen ja eteläisen Vähän-Aasian sekä Traakian Khersonesoksen ja muun muassa Aiginan saaren.
Historia
Attalidien hallitsijasuvun perusti Filetairos, jonka Lysimakhos nimitti vartioimaan sotasaalistaan Pergamonissa. Filetairos kuitenkin petti lopulta Lysimakhoksen vuonna 282 eaa., ja loi näin pohjan itsenäiselle Pergamonin valtakunnalle. Suvun jäsenistä Attalos I oli ensimmäinen, joka julistautui kuninkaaksi.
Attalidien valtakunta menestyi, koska sen johtajat harjoittivat onnistunutta politiikkaa haastajiaan Makedoniaa ja seleukideja kohtaan, ja toisaalta Rooman valtakuntaa kohtaan, jonka liittolaiseksi he ryhtyivät. Attalos III testamenttasi Pergamonin kuollessaan roomalaisille.
Attalidit tukivat tieteitä, taiteita ja kirjallisuutta, ja nostivat Pergamonin merkittäväksi hellenistisen kauden kulttuurikeskukseksi. Tämän ilmentymiä ovat muun muassa Pergamonin kirjasto sekä kuvanveiston Pergamonin koulukunnan työt.
Jäsenet
Attalidien hallitsijasuvun jäsenet ja Pergamonin hallitsijat olivat:
Filetairos (282–263 eaa.) Eumenes I (263–241 eaa.), Filetairoksen veljenpoika Attalos I Soter (241–197 eaa.), Filetairoksen veljenpojanpoika Eumenes II (197–159 eaa.), Attaloksen poika Attalos II Filadelfos (159–138 eaa.), Attaloksen poika Attalos III (138–133 eaa.), Eumenes II:n poika Eumenes III Aristonikos (usurpaattori eli vallananastaja 133–128 eaa.), Eumenes II:n poika
Sukupuu
Lähteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Antiikin kreikkalaiset hallitsijasuvut