pienoiskuva|pysty=1.2|Augustuksen Rooman alueet. Augustuksen Rooman alueet (, ”neljätoista aluetta”) olivat antiikin Rooman kaupungin aluejako, jossa kaupunki jaettiin neljääntoista alueeseen (regio). Jaon teki keisari Augustus ja sitä käytettiin paikallishallinnossa.

Historia

Vanhastaan Rooman kaupunki oli jaettu neljään alueeseen (regiones quattuor), jotka olivat Suburana, Esquilina, Collina ja Palatina. Jako oli perua Servius Tulliuksen ajalta. Vaikka Rooma oli kasvanut ulos Tulliuksen sille määrittelemistä rajoista, hänen tekemänsä aluejako säilyi käytössä aina Augustuksen ajalle saakka. Augustus suoritti uuden aluejaon vuonna 7 eaa.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja Augustus 30; Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 4.8. Se käytti vanhempaa mallinaan sikäli kun muuttuneet olosuhteet sen mahdollistivat.

Uusia alueita oli yhteensä neljätoista, eli kaksinkertainen määrä Rooman perinteisiin seitsemään kukkulaan nähden. Alueisiin viitattiin alun perin vain numeroilla.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 15.40; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.66–67; Aelius Lampridius: Historia Augusta, Heliogabalus 20; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Domitianus 1. Myöhemmin käyttöön otettiin myös nimet, epäilemättä kansan suullisen käytön kautta. Nimet eivät kuitenkaan ilmeisesti koskaan olleet virallisia. Nimet esiintyvät muun muassa Rooman niin kutsutuissa alueluetteloissa. Esimerkiksi Regio X:n nimi ”Palatium” on luonnollinen suullisessa käytössä, koska Palatium-kukkula on alueen hallitseva kohde, ja esiintyy viimeistään Suetoniuksella.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 5. Esimerkiksi Regio IV:n nimi ”Templum Pacis” puolestaan on voinut vakiintua käyttöön vasta sen jälkeen kun sille nimen antanut Rauhan temppeli valmistui Vespasianuksen aikana. Alueisiin viitataan numeroilla vielä Basis Capitolinassa, joka on Hadrianuksen ajalta ja päivätty vuodelle 136 jaa.

Jaon jälkeen Roomasta käytettiin sellaisia ilmaisuja kuin ”urbs regionum XIV” (”14 alueen kaupunki”) ja ”urbs sacra regionum XIV” (”14 alueen pyhä kaupunki”). Jako neljääntoista alueeseen oli voimassa 600-luvulle saakka, jolloin otettiin käyttöön kirkollinen jako seitsemään alueeseen. Se avasi tien täysin erilaiselle keskiaikaiselle hallinnolle.

Augustus jakoi myös Italian yhteentoista alueeseen.

Aluejako

Aluejaossa alueiden rajat määriteltiin maanmittauksella jalan tarkkuudella ja merkittiin julkisilla rakennuksilla ennemmin kuin rajakivillä. Alueet pitivät sisällään myös pomoeriumin ulkopuolisia esikaupunkialueita. Aluejako ei noudattanut Serviuksen muurin linjaa, sillä muuri toimii vain joissakin kohdissa kahden alueen rajana, ja moniin alueisiin kuului maata muurin kummaltakin puolelta. Augustuksen alueiden ulkorajat eivät vastaa myöskään myöhemmin rakennettua Aurelianuksen muuria.

Alueet jakautuivat vicuksiin. Alueluetteloiden mukaan kussakin alueessa oli vicuksia 7–78 väliltä. Tavallisen kansan keskuudesta valittiin uusi virkamiesryhmä, magistri vicorum, alun perin neljä jokaisesta vicuksesta, mutta myöhemmin 48 jokaisesta alueesta riippumatta vicusten määrästä, sekä kaksi curator-virkamiestä (mon. curatores). Näiden virkamiesten tehtävät liittyivät pääasiassa alueiden kultteihin, kun taas varsinaiset hallinnolliset tehtävät pysyivät korkea-arvoisempien viranhaltijoiden vastuulla.

Alueiden rajoja ei tunneta tarkasti. Alueluetteloiden perusteella on kyllä mahdollista määrittää suhteellisen tarkasti rajat niiden kirjoitusaikaan 300-luvulla, mutta alkuperäisen Augustuksen aikaisen jaon määrittäminen on vaikeampaa. On varmaa, että ainakin ulkorajoja oli laajennettu joissakin kohdissa noiden 300 vuoden aikana, ja lisätiedot varhaisemmista olosuhteista ovat hyvin niukkoja. On kuitenkin säilynyt tietoja muun muassa pomeriumin laajennuksista Claudiuksen, Vespasianuksen ja Hadrianuksen aikana; Plinius vanhemman kuvaus kaupungin alueesta hänen aikanaan;Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.66–67. tietoja kaupungin tullialueen rajoista Commoduksen ajalta; sekä luettelo vicuksista Basis Capitolinassa.

Alueet

Augustuksen Rooman neljätoista aluetta olivat:

Regio I Porta Capena – Kaupungin kaakkoisosassa. Sai nimensä Porta Capenasta, jonka kautta Via Appia kulki, ja käsitti tien ja Caelius-kukkulan välisen alueen aina myöhemmille Aurelianuksen muureille saakka. Regio II Caelimontium – Kaupungin kaakkoisosassa. Sai nimensä Caelius-kukkulasta, ja käsitti Colosseumin kaakkoispuolisen alueen. Regio III Isis et Serapis – Kaupungin itäosassa Esquilinus-kukkulalla ja sen ympäristössä Colosseumin länsi- ja koillispuolella. Sai nimensä Via Praenestinan varrella olleesta Isiksen ja Serapiksen temppelistä. Regio IV Templum Pacis – Kaupungin keskiosissa. Sai nimensä Rauhan temppelistä ja käsitti alueen Colosseumin luoteispuolella. Regio V Esquiliae – Käsitti kaupungin itäisimmän osan Esquilinus-kukkulalla. Regio VI Alta semita – Käsitti kaupungin koillisosan. Sai nimensä sen läpi kulkeneesta Alta semita -kadusta. Regio VII Via lata – Kaupungin pohjoisosassa, käsitti sille nimen antaneen Via latan eli Via Flaminian alun muodostaneen kadun itäpuolen. Regio VIII Forum Romanum – Kaupungin keskiosissa. Käsitti Forum Romanumin ja keisariforumien alueet. Regio IX Circus Flaminius – Kaupungin luoteisosassa. Sai nimensä Circus Flaminiuksesta, ja käsitti sen lisäksi koko Campus Martiuksen alueen Via latan länsipuolella sen ja Tiberin välissä. Regio X Palatium – Kaupungin keskiosissa, käsitti sille nimen antaneen Palatium-kukkulan alueen. Regio XI Circus maximus – Circus maximuksen ja Forum boariumin alue. Regio XII Piscina publica – Kaupungin eteläosassa. Sai nimensä alueella aiemmin olleesta Piscina publicasta eli julkista vesialtasta tai uimalasta. Regio XIII Aventinus – Kaupungin eteläosassa, käsitti sille nimen antaneen Aventinus-kukkulan alueen. Regio XIV Transtiberim – Tiberin länsipuolinen tai alueen nimen mukaisesti ”toispuolinen” osa kaupungista.

Lähteet

Aiheesta muualla

*