Beata Henrikintytär (1718 Vöyri – 30. tammikuuta 1774 Vöyri) oli talollisen tytär ja piika, joka tuli tunnetuksi aviottoman lapsen äitinä 1700-luvun puolivälissä. Hän oli poikkeuksellinen esimerkki naisesta, joka aviottomasta lapsestaan huolimatta onnistui myöhemmin solmimaan kunniallisen avioliiton ja rakentamaan elämänsä uudelleen.
Elämä
Beata Henrikintytär syntyi isonvihan aikaan talollisen tyttärenä Vöyrillä. Hän työskenteli 32-vuotiaana piikana vänrikki Anders Tujulinin luona, jossa hän tuli raskaaksi vuonna 1750. Lapsen isä oli vänrikki Hans Henrik de Carnall Suomenlinnasta.
Tujulin, josta myöhemmin tuli pitäjän nimismies, ajoi Beatan asiaa ja kirjoitti de Carnallille. Upseeri yritti lahjoa Tujulinia 6 plootulla, jotta tämä saisi Beatan syyttämään jotakuta toista miestä lapsen isäksi. Beata joutui käymään kolmet käräjät, joissa hän pysyi itsepintaisesti kertomuksessaan. Lopulta talvella 1753 de Carnall tunnusti isyytensä ja sai tuomionsa: 10 talarin sakot sekä kirkollisen rangaistuksen. Beata tuomittiin 5 talarin sakkoon, ja de Carnallin tuli maksaa lisäksi 5 talaria pojan kasvatuksesta.
Huolimatta aviottomasta lapsestaan Beata pääsi Vöyrin pappilan piiaksi vuonna 1753 ja solmi kunniallisen avioliiton sotilas Mats Matsinpoika Savarisen kanssa vuonna 1756, 38-vuotiaana. Beata Henrikintytär kuoli leskenä poikansa luona vuonna 1774.
Beatan poika Hans Henrik, joka oli rohkeasti nimetty isänsä kaimaksi, päätyi Maalahden pitäjänräätäliksi ja otti sukunimekseen Eklöf. Hänen ja vaimonsa Beata Matsintytär Skåtarsin suku kasvoi myöhemmin hyvin laajaksi.
Lähteet
Kirjallisuutta Rundt, O. (1984). Två Beator med var sin fänrik. Genos.
Luokka:Vuonna 1774 kuolleet Luokka:Vuonna 1718 syntyneet