Jaakko Emerik Keturi (16. huhtikuuta 1885 Teuva – 22. kesäkuuta 1960 Kauhajoki) oli suomalainen Vaasassa vaikuttanut kultaseppämestari. Hän asui Kauhajoella nuorena ja vuosina 1948–1960.50-vuotias. Johtaja J. E. Keturi, Helsingin Sanomat, 16.04.1935, nro 103, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.04.2025Kauhajokisia kirjoittajia : Keturi Jaakko Emerik
Keturi muutti vanhempiensa mukana vuonna 1893 Kauhajoelle Päntäneen Keski-Keturiin ja ripille päästyään hän muutti ensin Kristiinankaupunkiin ja sieltä edelleen Vaasaan. Hän kävi kansakoulun ja käsityöläiskoulun ja harjoitti sitten ammattiopintoja muun muassa erilaisilla laajemmilla kursseilla. Hän teki opintomatkoja Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan, jossa hän muun muassa tutustui jalokivihiontaan. Keturi valmistui kultasepäksi 1908 ja hän sai mestarin arvon Vaasassa 1920.Kauhajoki tutuksi : Kansantarinoita Kauhajoelta 70 vuoden takaaKultaseppä Jaakko Keturi 50-vuotias, Vaasa, 15.04.1935, nro 88, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 16.04.2025
Keturi toimi pari vuotta Kultaseppäliike Kalevan johtajana Vaasassa kunnes hän perusti vuonna 1911 oman J. Keturin Kultasepänliikkeen Vaasaan. Liikkeestä tuli vuosien kuluessa yksi Pohjois-Suomen huomattavimpia alallaan. Keturi kuului Vaasan Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen valtuutettuihin vuodesta 1913 lähtien ja hän oli yhdistyksen rahaston ja arkiston hoitajana. Hän oli yksi Vaasan Käsityö- ja Pienteollisuudenharjoittajain Osuuskassan perustajista ja oli kassan hallituksen jäsenenä. Lisäksi Keturi oli Teollisuusklubin sihteerinä sekä Ahertajain puheenjohtajana ja rahastonhoitajana. Hän oli mukana perustamassa Vaasan suomalaista yhteiskoulua. Keturi kuului suojeluskuntaan ja oli mukana Suomen sisällissodan aikana muun muassa Vaasan valtauksessa. Keturi teki huomattavia lahjoituksia muun muassa Turun yliopistolle. Hän harrasti muinaisesineiden keräilyä ja kartutti Vaasan Historiallisen Museon kokoelmia useilla Etelä-Pohjanmaalta kerätyillä esineillä.
Keturi palasi vuonna 1948 Kauhajoelle. Hän oli kiinnostunut Kauhajoen kansanperinteestä sekä kielestä ja kirjoitti muistiin kansantarinoita. Hän julkaisi kahtena vihkosena 1953 ja 1959 Kansantarinoita Kauhajoelta, kertomuksia tavoista ja tapahtumista, kaupunki- ja kirkkomatkoista, häistä ja persoonallisuuksista.
Keturi on säveltänyt Kultaseppien marssin. Kansalliskirjasto : Kultaseppien marssi
Julkaisuja Kansantarinoita Kauhajoelta 70 vuoden takaa. Koonnut J. Keturi. Tekijä, Seinäjoki 1953 Kansantarinoita Kauhajoelta 70 vuoden takaa. Toinen osa. Koonnut J. Keturi. Tekijä, Ilmajoki 1959
Lähteet
Aiheesta muualla Kauhajoki tutuksi : Kansantarinoita Kauhajoelta 70 vuoden takaa, molemmat Keturin kirjat digitoituina
Luokka:Suomalaiset kultasepät Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet