pienoiskuva|Leonardo da Vincin Vitruviuksen mies (n. 1492) asettaa miespuolisen ihmisruumiin täydellisen ihmisen universaaliksi normiksi ja mittapuuksi. Fallosentrismi on käsite, joka viittaa miehen sukupuolielimen symbolisen vastineen (fallossymbolin) keskeisyyteen psykoanalyyttisessä teoriassa ja laajemmin länsimaisessa ajattelussa. Se kuvaa järjestelmää, jossa miehinen näkökulma ja maskuliinisuus asetetaan etusijalle asioiden merkityksen muodostamisessa.

Termin loi alun perin brittiläinen psykoanalyytikko Ernest Jones 1920-luvulla viitatessaan miehen sukuelimen symbolisen merkityksen korostamiseen Sigmund Freudin teorioissa. Fallosentrismi on sittemmin kehittynyt keskeiseksi käsitteeksi feministisessä kirjallisuusteoriassa, jossa sitä käytetään osoittamaan maskuliinisuuden vallitsevaa asemaa yhteiskunnallisissa ja kielellisissä rakenteissa.

Tausta ja merkitys

Freudin psykoanalyyttisissa teorioissa lapsen kehityksessä on vaihe, jossa sukupuolten väliset erot kohdataan ensimmäistä kertaa. Tässä vaiheessa sukupuolten välinen ero määrittyy ensisijaisesti sukuelinten kautta. Freud käsitti naisen seksuaalisuuden miehisen mallin kautta, mikä johti ongelmalliseen näkemykseen naiseudesta "puutteena".

Ranskalainen psykoanalyytikko Jacques Lacan myöhemmin uudelleentulkitsi Freudin teoriaa. Lacanin näkemyksessä miehen sukuelin symbolina toimii vallan merkkinä ja eron merkitsijänä, joka erottaa sukupuolet toisistaan. Vaikka Lacan pyrki erottamaan tämän symbolin biologisesta elimestä, hänen teoriansa on nähty mieskeskeisen ajattelun jatkumona.

Feministiset teoreetikot, kuten Judith Butler, Hélène Cixous ja Luce Irigaray, ovat kritisoineet tätä ajattelutapaa. He ovat osoittaneet, kuinka mieskeskeinen ajattelu näkyy kielessä, yhteiskunnallisissa rakenteissa ja kulttuurissa.

Filosofi Jacques Derrida muodosti käsitteen "fallogosentrismi" yhdistämällä fallosentrismin ja logosentrismin (järkikeskeisyyden). Tällä hän kuvasi länsimaisen ajattelun taipumusta järjestää maailma hierarkkisiin vastakohtapareihin, joissa maskuliininen termi asetetaan aina etusijalle feminiiniseen nähden.

Lähteet

Luokka:Psykoanalyysi Luokka:Feministiset käsitteet Luokka:Maskuliinisuus