Madeira () on Portugalille kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Pohjois-Atlantilla noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikolta luoteeseen. Madeira kuuluu maantieteellisesti Makaronesiaan ja koostuu seitsemästä tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ja ainoat asutetut ovat Madeira ja Porto Santo. Pääsaaresta noin 40 kilometriä kaakkoon sijaitsevat kolme saarta käsittävät Desertassaaret. Hallinnollisesti Madeiraan kuuluu vielä 280 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevat kaksi saarta käsittävät Selvagenssaaret. Madeirasta puhuttaessa voidaan viitata yhtä lailla koko hallinnolliseen alueeseen, maantieteelliseen saariryhmään tai pelkästään Madeiran saareen.
Madeiran historian varhaisimmat luotettavat tiedot eurooppalaistoiminnasta ulottuvat 1400-luvun alkupuolelle. Madeirasta on myös huomattavasti vanhempia, mutta epävarmoja viittauksia heti ajanlaskun alusta lähtien. Madeiran virallinen kirjoitettu historia alkoi portugalilaisten saapumisen myötä vuodesta 1418. Portugalissa vuonna 1974 tapahtunut neilikkavallankumous kaatoi maata hallinneen sotilasjuntan, minkä seurauksena Madeiralle myönnettiin autonomia kaksi vuotta myöhemmin. Madeira liittyi Portugalin mukana Euroopan unioniin vuonna 1986. Madeiran elintaso on noussut autonomian ja EU-jäsenyyden aikana. Madeiran presidentti Miguel Albuquerque on toiminut virassaan maaliskuusta 2015 lähtien. Hänen edeltäjänsä Alberto João Jardim ehti olla presidentin virassa 37 vuotta.
Madeiran väkiluku oli vuonna 2011 yhteensä 267 938, joista valtaosa eli yli 240 000 ihmistä asui Madeiran saarella. Madeiran pääkaupunki on pääsaaren eteläosassa sijaitseva Funchal, jonka asukasluku oli 112 015 vuonna 2011. Kuten muuallakin Portugalissa, saarilla puhutaan portugalia, valtauskonto on katolilaisuus ja rahayksikkö euro. Madeira on suosittu turistikohde, ja matkailu on alueen taloudelle tärkeä tulonlähde. Madeira tunnetaan muun muassa madeiraviinistä ja pääsaarta halkovista vesikanavista eli levadoista. Funchalissa järjestetään vuosittain uudenvuoden ilotulitus, joka on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan maailman suurimpana.
Maantiede
pienoiskuva|vasen|Madeiran, Porto Santon ja Desertassaarten sijaintia sekä pinnanmuotoja kuvaava kartta. Selvagenssaaret sijaitsevat etelämpänä eivätkä näy kartassa. pienoiskuva|vasen|Madeiran saari satelliittikuvassa. pienoiskuva|Maisemaa Ponta de São Lourençon niemellä Madeiran saaren itäisimmässä osassa. Madeiran hallinnollinen alue sijaitsee Atlantin valtameressä noin 580 kilometriä Pohjois-Afrikan rannikosta länteen ja noin tuhat kilometriä Portugalin pääkaupungista Lissabonista lounaaseen. Kanariansaaret sijaitsevat noin 450 kilometriä etelään ja Azorit alle tuhat kilometriä luoteeseen. Pääsaaren Madeiran lisäksi alueeseen kuuluvat toinen asuttu saari Porto Santo, alle 40 kilometriä pääkaupunki Funchalista kaakkoon sijaitsevat Desertassaaret sekä 280 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsevat Selvagenssaaret. Saarten yhteispinta-ala on noin 801 neliökilometriä ja ainoastaan Madeira ja Porto Santo ovat niistä asuttuja. Saariryhmä syntyi vulkaanisen toiminnan seurauksena miljoonia vuosia sitten. Madeira ja Desertassaaret ovat saarista nuorimpia, kun taas Porto Santo ja Selvagenssaaret ovat iältään vanhempia.
Madeiran saari Madeiran saari sijaitsee suuren vedenalaisen kilpitulivuoren päällä, joka kohoaa noin kuusi kilometriä valtameren pohjasta. Madeira on saariryhmän geologisesti nuorin saari. Se syntyi useiden vedenalaisten tulivuorenpurkausten seurauksena. Ensimmäinen purkauksen arvioidaan tapahtuneen noin 15 miljoonaa vuotta sitten, mutta merenpinnan yläpuolelle Madeira alkoi kuitenkin kohota vasta noin viisi miljoonaa vuotta sitten. Purkaukset päättyivät noin 700 000 vuotta sitten, jonka jälkeen saarta kulutti voimakas eroosio. Vulkaaninen toiminta aktivoitui myöhemmin uudestaan ja muokkasi saaren pintaa. Viimeisimmät tulivuorenpurkaukset tapahtuivat noin 6 500 vuotta sitten. Madeira on noin 57 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Pinta-alaa sillä on noin 740 neliökilometriä.Beadeker, s. 11. Korkeuserot Madeiran saarella ovat suuria. Korkein vuori Pico Ruivo kohoaa 1 862 metrin korkeuteen. Toiseksi ja kolmanneksi korkeimmat vuoret ovat Pico das Torres (1 851 m) ja Pico do Areeiro (1 818 m). Saarta ympäröi syvä merialue. Jo muutaman kymmenen kilometrin päässä saaren pohjoisrannikosta on jo 2 500–4 000 metrin syvänteitä.Kemppainen, s. 16–22. Madeiralla kulkee yli 2 000 kilometriä levadoita, jotka kuljettavat sateisesta vuoristosta vettä saaren kuivempaan etelä- ja kaakkoisosaan, joka sopii paremmin maanviljelylle ja asutukselle. Virtaava vesi tuottaa samalla vesivoimaa.Svensson, s. 120-129.Kemppainen, s. 133-150.
Muut saaret Porto Santo on toinen asutuista saarista ja sijaitsee noin 40 kilometriä Madeiran koillispuolella. Pituutta Porto Santolla on noin 11 kilometriä, leveyttä 6 kilometriä ja pinta-alaa yhteensä noin 40 neliökilometriä. Saaren iäksi on arvioitu 13,5–18 miljoonaa vuotta. Saaren pääkaupunki on Vila Baleira. Saaren muodostavat kaksi vulkaanisperäistä ylänköaluetta, joiden välissä sijaitsevalla matalammalla alueella sijaitsee saaren lentokenttä. Saaren korkein kohta Pico do Facho nousee 516 metriä merenpinnan yläpuolelle. Porto Santon ilmasto on kuiva ja kastelu on haaste kaikelle maanviljelylle. Porto Santon pääsaaren ympärarillä sijaitsee kuusi pienempää luotoa: Ilhéu da Cal, Ilhéu das Cenouras, Ilhéu de Cima, Ilhéu de Fora, Ilhéu de Ferro ja Ilhéu da Fonte da Areia.Kemppainen s. 151-154.
Desertassaaret koostuvat kolmesta pääsaaresta. Suurin saarista on 12 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä Deserta Grande, jonka korkein kohta kohoaa 490 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilha do Bugio on noin 7,5 kilometriä pitkä 800 metriä leveä. Pienin saarista Ilhéu Chão on noin 1,6 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä, ja nousee loivasti pohjoispäässä lähes sadan metrin korkeuteen. Saaret ovat kalastajien suosiossa, mutta niillä ei saa mennä maihin yli kymmenen metrin päähän rantaviivasta. Desertassaaret ja Selvagenssaaret olivat yksityisomistuksessa vuoteen 1971 asti, jolloin Portugalin hallitus osti ne.
Selvagenssaaret sijaitsevat noin 280 kilometriä Funchalista kaakkoon ja ne ovatkin lähempänä Kanariansaaria kuin pääsaarta Madeiraa. Desertas- ja Selvagenssaarten välinen merialue on paikoitellen jopa 4,5 kilometriä syvä. Selvagenssaaret muodostuvat kahdesta ryhmästä, joiden yhteispinta-ala on noin 2,8 neliökilometriä. Pohjoisen ryhmän muodostavat Selvagem Grande sekä kaksi pienempää saarta, Palheiro da Terra ja Palheiro do Mar. Eteläisen ryhmän muodostavat Selvagem Pequena ja Ilhéu de Fora sekä useat pienemmät luodot. Saaret ovat niin matalia, ettei niillä synny orografista sadetta, joten sateiden välissä voi kulua kolmekin vuotta.
Ilmasto Madeira sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä. Saaren pohjoisosassa vallitsee pikemminkin lauhkea ilmasto, sillä itä-länsi suunnassa kulkeva keskimäärin 1 000 metriä korkea vuoristo jakaa saaren etelä- ja pohjoispuoliskoihin aiheuttaen niiden välillä ilmastollisia eroja. Korkeat vuoristoketjut pakottavat Madeiran pohjoisrannikolle puhaltavat kosteat ja lämpimät pasaatituulet kohoamaan ylöspäin tiivistyen sumuksi ja pilviksi. Korkeat vuoret hidastavat pilvien kulkeutumista etelään, joten sateet keskittyvät enimmäkseen saaren pohjoispuolelle ja vuorille. Eniten sadepäiviä on marras- ja maaliskuun välisenä aikana, kun taas vähiten sadepäiviä on toukokuusta syyskuuhun. Golfvirran jatke Kanarianvirta vaikuttaa merilämpötiloihin.Kemppainen, s. 22-23.Svensson, s. 22-25.
Funchalin keskilämpötila on joulukuusta huhtikuuhun 16–21 astetta, minkä jälkeen se kohoaa vähitellen saavuttaen heinä-elokuussa 20–25 astetta. Loka-joulukuun välisenä aikana Funchalissa on keskimäärin 18–21 astetta. Lämpötilat eivät juuri kohoa 27–28 asteen yli paitsi harvoin lämpimän itätuulen puhaltaessa Afrikan suunnasta.
Korkeus merenpinnasta on Madeiran ilmastossa merkittävä tekijä. Ylös vuorille mentäessä keskilämpötila laskee noin 3 °C jokaista 500 metrin nousua kohden. Subtrooppinen vyöhyke ulottuu noin 300 metriin ja välimerenilmasto 300–750 metriin merenpinnasta. Tosin korkeimmillakin huipuilla voidaan kesäpäivänä päästä 20 celsiusasteeseen. Madeiran saarelle on tyypillistä mikroilmastot, joihin vaikuttaa korkeus merenpinnasta sekä tuulet. Madeiralla on viime aikoina ollut havaittavissa muutoksia ilmastossa. Sateita on tullut huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun alussa, talvet ovat lämpimämpiä, keskilämpötilat ovat nousseet ja kuivuus on lisääntynyt.
pienoiskuva|vasen|Unescon maailmanperintökohteeseen kuuluvaa laurisilvametsää Madeiralla. pienoiskuva|vasen|Luontomaisemaa Madeiran saarella. Luonto Madeira on biodiversiteetiltään rikas ja saaristossa arvellaan elävän yli 7 500 maalajia. Kotoperäisiä lajeja ja niiden alalajeja on lähes 1 500, mikä edustaa noin 20 prosenttia lajien määrästä. Madeiran saaristossa on kuusi suojeltua aluetta, mukaan lukien Madeiran luonnonsuojelualue, joka peittää lähes kaksi kolmasosaa Madeiran saaresta. Lisäksi yli kymmenen aluetta on mukana Euroopan unionin Natura 2000 -hankkeessa ja 11 aluetta pidetään tärkeinä lintualueina. Madeiralla on lisäksi yksi Unescon maailmanperintökohde.
Kasvillisuus Madeiran kasvillisuus on monipuolinen ja runsaslajinen. Madeiran saaristossa tavataan noin 760 siemen- eli kukkakasvia, joista lähes 20 prosenttia on kotoperäisiä. Madeiralla tavataan myös yli 40 sanikkaista, 500 levä-, 450 sieni-, 450 jäkälä- ja 320 sammallajia. Madeiran saaristossa kasvavasta 156 kotoperäisestä lajista 99 kasvaa Madeiran saarella. Porto Santolla ja Selvagenssaarilla on molemmilla yhdeksän kotoperäistä lajia ja Desertassaarilla ainoastaan kaksi. Loput lajeista ovat yhteisiä eri saariryhmien välillä. Madeiran saarella voi erottaa neljä kasvillisuusvyöhykettä, joiden rajat kuitenkin liikkuvat.Kemppainen, s. 23-35.
Madeiran luonnonsuojelualueella sijaitsee maailman suurin yhtenäinen laurisilvametsän alue. Metsä sijaitsee noin 600–1 300 metriä merenpinnasta sijaitsevilla alueilla ja sille tyypillisiä lajeja ovat esimerkiksi makaronesianavokado, kanarianlaakeri, barbusano ja haisuviherpuu. Alue on kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1999 lähtien. Metsää uhkaavat etenkin tulokaslajit, kuten aikanaan metsätalouspuiksi istutetut eukalyptuslaji kuumepuu (Eucalyptus globulus) ja hopea-akasia (Acacia dealbata), jotka leviävät saarella syrjäyttäen kotoperäisiä lajeja. Tämän vuoksi ympäristöä valvotaan tehokkaasti ja tulokaslajeja korvataan kotoperäisillä lajeilla. Varsinaisia viljelykasveja saarella edustavat ennen kaikkea banaani ja viiniköynnös.
Eläimistö pienoiskuva|Suomumatelijoihin kuuluvan espanjansisilisko. pienoiskuva|Madeiranhippiäinen on yksi madeiran endeemisistä lintulajeista. Madeiran saaristossa elää lähes 200 lintulajia ja pesiviä lajeja on noin 40.Kemppainen, s. 36-42. Saarilla elää kolme endeemistä lintulajia: madeiranviistäjä, madeirankyyhky ja madeiranhippiäinen. Se on myös tärkeä lisääntymispaikka useille merilinnuille. Tavallisia lintuja Madeiralla ovat muun muassa mustarastas, mustapääkerttu ja västäräkki. Osa Madeiralla esiintyvistä linnuista pesii myös kanariansaaristossa, kuten madeirankiitäjä, kanarianhemppo ja kanariankirvinen. Selvagenssaarilla pesii esimerkiksi kanariankirvinen, kalatiira, kanariantuulihaukka ja fregattimyrskylintu. Suurimmalla saarella Selvagem Grandella pesii keltanokkaliitäjä, jonka suojelemiseksi Portugalin hallitus osti saaret vuonna 1971 luonnonsuojelualueeksi.