Hyperinsulinismi () tarkoittaa tilaa, jossa elimistössä on liikaa insuliinia suhteessa verensokeriin. Insuliini on haiman erittämä hormoni, jonka tehtävänä on laskea verensokeria auttamalla glukoosia siirtymään verestä soluihin.
Hyperinsulinismi johtuu useimmiten insuliiniresistenssistä – eli siitä, että lihasten, rasvakudoksen ja maksan solut eivät reagoi insuliiniin normaalisti. Tällöin elimistö alkaa tuottaa enemmän insuliinia, jotta verensokeri pysyisi normaalilla tasolla. Uusimpien tutkimusten mukaan syy-seuraussuhde voi olla myös päinvastainen – eli insuliiniresistenssi saattaa kehittyä jatkuvan hyperinsulinismin seurauksena. Hyperinsulinismi voi olla muodoltaan myös synnynnäinen, jolloin sitä kutsutaan myös nimellä CHI-tauti ().
Hyperinsulinismin diagnosointi kliinisessä työssä on haastavaa, sillä sille ei ole tarkkaa eikä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Usein diagnoosi perustuu paastoinuliinitasoon, mutta niin sanottu ”normaali” vaihteluväli voi vaihdella laboratoriosta toiseen, yleisesti 3–30 µU/mL (18–180 pmol/L) välillä. Esimerkiksi Yhdysvaltain NHANES-tutkimuksessa terveiden aikuisten paastoinsuliinitasot ovat olleet tyypillisesti noin 25–70 pmol/L.
Oireet Hyperinsulinemia voi esiintyä ilman selkeitä oireita, mutta tyypillisiä merkkejä voivat olla:
lisääntynyt nälkä ja sokerinhimo painonnousu, erityisesti vyötärön seudulle väsymys keskittymisvaikeudet (”aivosumu”) tiheä virtsaaminen ja jano vaikeus laihtua korkea verenpaine tummat ihoalueet (acanthosis nigricans) verensokerin heilahtelut, jopa hypoglykemia
Lähteet
Luokka:Umpierityssairaudet