Kangasjärvi on Pohjois-Savossa Keiteleellä ja Pihtiputaalla Kumpuselän lähellä sijaitseva kuivatettu järvi. Siitä huolimatta, ettei sillä ole enää järven statusta, se esiintyy edelleen vesistöviranomaisten järviluettelossa.
Maantietoa Kangasjärvi on 2,0 kilometriä pitkä, 1,6 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 165 hehtaaria eli 1,7 neliökilometriä . Kosteikkoalueen vedenpinnan korkeus vaihtelee ympäristön vesitilanteen mukaan. Entisen järven luusuassa on patorakennelma (tai säännöstelypato), joilla voi säädellä kosteikkoalueen vedenpinnan korkeutta . Kangasjärven ympäristö on metsä- ja suomaata. Koillisessa Karkeisvuoren huippu sijaitsee 185 metrin korkeudessa mpy., eli se kohoaa 37 metriä oletetun vedenpinnan yläpuolelle.
Vielä, kun se oli järvenä, sijaitsi sen kaakkoisrannassa vähintään yksi saari. Sillä oli etelärannassa Aittoniemi ja pohjoisrannassa Murtoniemi. Pohjoisessa sijaitsi Karkeislahti, itäpuolella Maislahti ja Saarilahti, kaakossa Kotilahti, etelässä Aittolahti ja lännessä Levälahti. Järvin kuivatuksessa sen keskilinjaan kaivettiin yksi johto-oja, johon tulee sivuojia Levälahdesta, Aittolahdesta, Kotilahdesta, Maislahdesta ja Karkeislahdesta. Niiden tarkoituksena on johdattaa kantaan laskevia ojitettujen soiden sekä Maislammen ja Valkeispuron vedet suoraan Kangasjokeen. Valkeispuron uomaa on jälkeenpäin oikeasti ohi järven rantaviivan suoraan Kangasjokeen.
Järven rantaviivan pituus on 6,7 kilometriä . Järven rannoilla ei ole asutusta tai muuta huomattavaa ihmistoimintaa. Merkittävä kohde on kuitenkin etelärannassa Aittolahden länsipuolella sijaitseva lopetettu Kangasjärven kaivos, jonka kaivanto on muuttunut lammeksi. Kangasjärven ympäristöön tule metsäteitä eri suunnilta. Sen länsipää kuuluu Pihtiputaalle ja itäosat Keiteleelle.
Luontoarvoja Etelärannassa toimi vuosina 1984–1985 pääasiassa sinkkiä tuottava Outokummun kaivos. Suljetun kaivoksen alueelta valuu Kangasjärven kosteikkoalueelle happamia ja metallipitoisia vesiä. Avolouhoksen täyttänyt vesi voi saavuttaa alimmillaan happamuustason pH 3 ja vielä Kangasjärven luusuassa se voi alittaa tason pH 5 arvoja.
Historiaa Vaasan läänin kuvernööri antoi Kangasjärven järvenlaskusta marraskuussa 1880 myönteisen päätöksen. Järvi on tämän jälkeen kuivatettu kosteikoksi. Järvenlaskuyhtiön toimesta vesijättömaa jaettiin kahdeksi, Ala-Kangasjärven ja Ylä-Kangasjärven, tilaksi. Vuoden 1964 peruskartassa on eri puolille vesijättömaata ja johto-ojan lähettyville merkitty kuusi rakennusta, jotka oletettavasti ovat heinälatoja. Vesijättömailta on perinteisesti kerätty talveksi rehua kotieläimille, joka on järven kuivattamisen motiivi tässäkin tapauksessa. Aittolahden perällä sijaitseekin Aittolahden maatila. Kangasjärven Karkeislahteen laskee oja, joka laskee vesijättömaalle pohjoispuolelta ojitetun suon kuivatusvesiä. Kuivan järvenpohjalle on merkitty neljä korkeuslukemaa 144,5–145,1 metriä mpy. Seudulla on vuonna 1964 ojittaminen ollut vielä harvinaista. Vuoden 1990 kartassa on Aittolahden tilan peltomaat metsitetty. Lähes kaikki ympäristön suot on ojitettu ja niiden kuivatusvedet on johdettu Kangasjärveen. Itse järven luusuaan on merkitty kaksi patoa, joiden avulla järven vesiallas on taas täytetty vedellä. Järvi on kuitenkin matala, sillä järvenselällekin on merkitty runsaasti vesikasvillisuutta. Vedenpinnan korkeuslukemaksi on merkitty 146,1 metriä mpy. Järvi on tulloin ollut syvimmillaan noin 1,5 metriä. Saarilahdella kuroutunut irti mantereesta yksi suuri saari. Vesijättömaan tilusrajat kulkevat kauempana rannasta, joten järviallas ei ole täytetty samalle korkeudelle, mistä se aikoinaan on laskettu. Kartassa näkyy muutama vuosi aiemmin suljetun kaivoksen rakenteet. Viimeksi toukokuussa 2006 entisen järvialtaan vedet päästettiin Kangasjokeen.
Vesistösuhteet Kangasjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Nilakan alueella (14.73), jonka Kangasjoen valuma-alueeseen (14.733) järvi kuuluu. Kangasjärvi sijaitsee Kangasjoen latvoilla ja Kangasjärven valuma-alueen pinta-ala on 11,32 neliökilometriä. Valuma-alueella sijaitsevat kaakkoiskulmaan laskeva Maislampi (1 ha) ja länsipäähän laskevan Valkeispuron latvoilla sijaitsevat Pitkä-Valkeinen (2 ha), Keski-Valkeinen ja Ylä-Valkeinen. Järven 18 kilometriä pitkä laskujoki Kangasjoki alkaa sen länsipäästä. Järven vedenpinnan korkeus on 147,5 metriä mpy, jolloin Kangasjoen pudotukseksi Nilakkaan kertyy 45 metriä.
Lähteet
Luokka:Kangasjoen valuma-alue (Pielavesi) Luokka:Keiteleen järvet Luokka:Pihtiputaan järvet Luokka:Korkeusjärjestelmän muutoskohde