Sirkka-Liisa Heiskanen (o.s. Oksanen, 1. maaliskuuta 1926 – 11. syyskuuta 1990) oli suomalainen näyttelijä ja puheopettaja. Hän näytteli Tampereen Teatterissa 1950-luvulla ja toimi Suomen teatterikoulun puheopettajana vuodesta 1958. Hänellä oli myös sivuosia muutamissa suomalaisissa elokuvatuotannoissa.
Ura Sirkka-Liisa Heiskasen vanhemmat olivat toimitusjohtaja Janne Oksanen ja Martta Lehtinen. Hänen puolisonsa oli Suomen Kansallisteatterin lavastaja Pekka Heiskanen vuodesta 1953. Sirkka-Liisa Heiskanen kirjoitti ylioppilaaksi 1945, minkä jälkeen hän suoritti opintoja Helsingin yliopistossa 1945–1950. Hän suoritti logonomin tutkinnon Suomen Puheopistossa 1951. Suomen teatterikoulun Heiskanen kävi 1950–1953. Myöhemmin 1950-luvulla ja 1960-luvulla hän oli tohtori Kaarlo Marjasen yksityisoppilaana. 1960-luvun puolivälissä hän otti koti- ja ulkomaisia äänenkäytön ja puheilmaisun opintoja. Heiskanen aloitti Suomen teatterikoulun vakituisena puheopettajana vuonna 1958. Hän toimi niin ikään Taideteollisen oppilaitoksen kamerataiteen osaston puheilmaisun opettajana 1963–1966.Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 235
Heiskanen työskenteli kiinnitettynä näyttelijänä Tampereen Teatterissa 1953–1956. Hänen roolejaan olivat muun muassa Liisa (Yö vai päivä), Anu (Anu ja Mikko), Perdita (Talvinen tarina), Cordelia (Kuningas Lear) ja Marie (Tyrskyissä). Heiskanen osallistui myös Suomen Lausujain liiton yhteisiltoihin ja piti oman lausuntamatineansa vuonna 1967.Teatterin maailma 1965, s. 164
Heiskanen näytteli Kyllikin roolin Matti Kassilan ohjaamassa musiikkielokuvassa Maija löytää sävelen (1950). Ville Salmisen ohjaamassa kulkurielokuvassa Tytön huivi (1951) hän oli tyttö sikalassa. Ritva Nuutisen ohjaamassa maaseutuelokuvassa Amalia (1973) Heiskasella oli Kertun rooli.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1926 syntyneet Luokka:Vuonna 1990 kuolleet