Taka-Toivakka on kylä Toivakan kunnan itäosassa, lähellä Kangasniemen rajaa. Kylän hajanainen asutus on keskittynyt Toivakan ja Kangasniemen välisen yhdystien 4421 sekä sivuteiden varsille.
Taka-Toivakka ei ole ollut virallinen rekisterikylä, vaan nimensä mukaisesti sen asutus on muodostunut Toivakan kylän alueelle.
Toivakan asevarikko sijaitsee Taka-Toivakassa.
Historiaa Myöhemmän Toivakan rekisterikylän alue oli noin vuoteen 1553 saakka Tuuloksen Lakkolan kylän erämaata, jota kutsuttiin Saarisen mukaan Saarijärveksi. Koska Hämeen ja Savon maakuntien raja ei tuolloin vielä ollut täysin selvä, alueen itäosassa oli myös kangasniemeläisten omistuksia. Vuoden 1561 Savon maakirjassa mainitaan Niilo ja Paavali Ikosen Laitiolammen maa sekä Pekka Niilonpojan, Pekka Kurkisen ja Niilo Lukkarisen Vehmasmäen maa, jotka sijaitsivat myöhemmän Toivakan kylän alueella.
Isoajakoa Toivakan kylässä alettiin toimittaa vuonna 1814. Kylän Kangasniemen rajan lähellä sijaitsevista takamaista muodostettiin kruununpuisto.Kuokkanen 1993, s. 68–72. 1880-luvulle mennessä kruununpuistoon, nykyiseen Taka-Toivakkaan, oli perustettu 19 torppaa.Kuokkanen 1993, s. 125.
Metsätalous alueella alkoi kehittyä jo Haapakosken (Vaajakosken) sahan perustamisen myötä vuonna 1819, mutta laajemmin puuta alettiin uittaa 1870-luvulla. Toivakan uittoväylän sahasta kauimpana sijaitseva kohta oli Muuratlampi. 1920-luvulta lähtien puuta Toivakan valtionpuistosta uitettiin myös Leivonmäen kautta Puulaan. Vuonna 1941 asutustilojen perustamisen jälkeen valtio omisti yhteensä 6 784 hehtaaria metsää Taka-Toivakassa ja Kankaisilla. Metsien työllistävä vaikutus oli suurimmillaan sotien jälkeen; ensimmäiset tukkikämpät Taka-Toivakassa sijaitsivat Herrasenahon, Laitiolammin ja Muuratmäen taloilla. 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa työvoiman tarve alkoi vähetä metsätalouden koneellistuessa ja tukkikämpät jäivät vähitellen autioiksi.Kuokkanen 1993, s. 203–207.
Vuonna 1976 puolustusvoimien Asevarikko 2 siirrettiin Nastolan Uudestakylästä Toivakkaan. Taka-Toivakan alueella sijaitseva varikko on ollut kunnan suurin työnantaja.
Koulu Toivakan ensimmäisessä kansakoulupiirijaossa vuodelta 1914 Taka-Toivakka kuului kirkonkylän piiriin. Vuonna 1921 oppivelvollisuuslain hyväksymisen jälkeen erillisen Taka-Toivakan piirin perustamista alettiin suunnitella.Kuokkanen 1993, s. 450–451. Ennen koulun perustamista Taka-Toivakasta käytiin myös Kangasniemen puolella Särkimäen koulussa, jonka oppilaista noin puolet oli toivakkalaisia 1930-luvun alussa. Taka-Toivakan koulurakennus valmistui syyskuussa 1939 ja opetus alkoi pian tämän jälkeen.Kuokkanen 1993, s. 469–470. Koulu lakkautettiin vuonna 1965 ja piiri liitettiin kirkonkylän piiriin, minkä jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä.Kuokkanen 1993, s. 479–480.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Toivakan kylät