Capena oli antiikin aikainen kaupunki Etruriassa Italiassa. Se sijaitsi noin 3,5 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Capenan kaupungista.

Maantiede

Capenan kaupunki sijaitsi Etruriassa koilliseen Vejistä ja kaakkoon Faleriista, ja kahdeksan roomalaista mailia eli noin 12 kilometriä etelään Soracte (nyk. Soratte) -vuoresta. Kaupunki oli rakennettu Alba longan ja Gabiin tavoin jyrkälle harjanteelle. Harjanne kulkee itä-länsisuunnassa ja on osa muinaisen kraatterin tai vulkaanisen altaan, nykyisen Lago Vecchion, reunaa, ja sen korkeus on noin 170 metriä merenpinnasta laskettuna. Antiikin aikana sen on täytynyt olla erittäin vahva linnoituspaikka jo luonnollisen sijaintinsa vuoksi. Kaupungin paikka on nykyisessä Civitucolassa, joka tunnetaan myös nimellä San Martino siellä olleen kirkon mukaan, noin 3,5 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Capenasta.

pienoiskuva|vasen|Capenan sijainti Etruriassa. Kaupunki oli noin neljä roomalaista mailia eli noin kuusi kilometriä Via Flaminian oikealla puolella Roomasta tultaessa, kyseisen tien ja Tiberin välisellä alueella. Via Flaminiasta vaikuttaa haarautuneen sivutie noin 19–20 mailin (28–30 kilometrin) kohdalla, ja tämä tie johti suoraan Capenaan. Etäisyys Roomasta Capenaan oli 24 mailia eli noin 35 kilometriä. Kaupunki sijaitsi pienen Capenas-joen varrrella; se tunnetaan nykyisin nimellä Fosso di San Martino ja alajuoksullaan nimellä Grammiccia.Silius Italicus: Punica 13.85.

Capenan hallussa olleella alueella kaupungista kaakkoon sijaitsi kuuluisa Feronialle omistettu pyhäkkö ja pyhä lehto Lucus Feroniae sekä siihen liittynyt Feronian kaupunki. Se oli saman Capenas-joen varrella.

Historia

Capena perustettiin arkeologisten tutkimusten perusteella 800- tai 700-luvulla eaa. Caton mukaan se oli alkuperältään Vejin siirtokunta, joka oli lähetetty ver sacrum -lupauksen seurauksena. Hän sanoo myös, että capenalaiset pitivät itseään etruskeina, mutta puhuivat latinalaista murretta kuten faliskitkin.Cato, teoksessa Servius: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneid) 7.697. Myös arkeologisten löytöjen perusteella kaupunki on ollut luonteeltaan ennemmin itaalinen kuin etruskilainen, mikä johtunee sen sijainnista.

Kun Capena esiintyy ensimmäistä kertaa historiassa, se näyttäytyy itsenäisenä kaupunkina, jolla oli huomattava alue. Vasta Rooman viimeisessä sodassa vejiläisiä vastaan capenalaisten nimi ilmestyy Rooman aikakirjoihin; mutta silloin he tarttuivat yhdessä Faleriin faliskien kanssa aseisiin puolustaakseen Vejiä ja vaativat voimakkaasti muuta etruskien liittokuntaa yhdistämään voimansa estääkseen kaupungin tuhon.Livius: Rooman synty 5.8, 17. Heidän yrityksensä kuitenkin epäonnistuivat, eivätkä he pystyneet pakottamaan roomalaisia lopettamaan piiritystä, ja Rooman armeijat ryöstelivät heidän omia maitaan useaan otteeseen.

Vejin kukistumisen noin vuonna 396 eaa. jälkeen Capena ja Falerii, jotka olivat olleet sen liittolaisia, joutuivat seuraavaksi roomalaisten hyökkäysten kohteeksi; ja Quintus Servilius hyökkäsi Capenan alueelle, jonka hän ryösti säästelemättömästi, ja tällä tavoin, yrittämättä hyökätä itse kaupunkiin, pakotti kansan alistumaan.Livius: Rooman synty 5.12, 13, 14, 18, 19, 24. Tämä ajoitetaan noin vuoteen 395 eaa.

pienoiskuva|pysty|Capenan alueelta löydetty ja Lucus Feroniaen museossa säilytetty latinankielinen piirtokirjoitus (CIL XI, 3933) Cereen papittarelle Flavia Ammialle pystytetyn patsaan jalustassa. Tämä isku näyttää olleen ratkaiseva, sillä Capenasta ei kuulla enää mitään ennen kuin vasta kelttejä vastaan käydyn sodan jälkeen, jolloin Vejin, Faleriin ja Capenan asukkaille (tai ainakin niille, jotka olivat olleet roomalaisten puolella) myönnettiin Rooman kansalaisoikeus, ja valloitettu maa jaettiin heidän keskensä. Näistä uusista kansalaisista luotiin neljä uutta tribusta eli heimoa, joista tiedetään, että Stellatinen tribus sai Capenan alueen.Livius: Rooman synty 6.4, 5; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione, Stellatina. Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Capenas ja Capenātis.

Tämän jälkeen Capena häviää historiasta itsenäisenä yhteisönä, ja vain muutamat satunnaiset maininnat todistavat kaupungin jatkuvasta olemassaolosta. Cicero mainitsee Capenas ager -nimisen alueen erityisen hedelmällisenä, tarkoittaen luultavasti aluetta Tiber-joen oikealla rannalla;Cicero: Pro Flacco 29. ja siksi se olikin yksi niistä, jotka tribuuni Rullus ehdotti jaettavaksi roomalaisille kansalaisille agraarilakinsa mukaisesti.Cicero: De lege agraria 2.2.5. Tätä suunnitelmaa ei toteutettu; mutta myöhemmin se tuli veteraanien ahneuden kohteeksi, ja kaikki joen varren tasangon hedelmällisimmät osat jaettiin sotilasasutukseen.Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 9.1.7; Liber coloniarum s. 216, jossa sitä kutsutaan oudolla tavalla vääntyneesti nimellä Colonia Capys.

Lukuisat piirtokirjoitukset todistavat siitä, että Capena säilyi olemassa ja oli asemaltaan municipium Rooman keisarikaudella aina Aurelianuksen aikaan saakka.von Orelli, Johann Kaspar: Inscriptionum Latinarum selectarum 3687, 3688, 3690. Tämän jälkeen kaikki jäljet siitä katoavat, ja se lienee kokonaan hylätty.

Kaupungin sijainti oli pitkään tuntematon. Se paikallistettiin ensimmäisen kerran nykyiseen Civitucolaan vuonna 1756. Tunnistus vahvistui 1930-luvulla ja 1952 tehtyjen piirtokirjoituslöytöjen myötä. Nykyinen, eri paikassa oleva Capenan kaupunki syntyi keskiajalla asutuksena nimellä Leprignano. Se nimettiin uudelleen antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1933.

Rakennukset ja löydökset

Kaupunki oli ympäröity muurilla, josta on säilynyt jäänteitä. Muuri rakennettiin oletettavasti Vejin sodan aikana. Ainoa pystyssä oleva rakennelma on keskiaikainen niin kutsuttu Il Castellaccio, jonka osana on tasavallan ajan rakennuksen jäänteitä.

Kaupunkia ympäröivät nekropoliit eli hauta-alueet. Varhaisimmat haudat ovat 700-luvulta eaa. Runsaimmista haudoista 600- ja 500-luvuilta eaa. on löydetty suuri määrä paikallista keramiikkaa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Regio VII Etrurian kaupungit Luokka:Rooman metropolikaupunki