Beninin vallankaappausyritys 2025 oli everstiluutnantti Pascal Tigrin johtamien beniniläisten sotilaiden aseellinen vallankaappausyritys 7. joulukuuta 2025. Sotilaat ilmoittivat Beninin yleisradiossa syrjäyttäneensä presidentti Patrice Talonin presidentinpalatsiin tehdyn torjutun hyökkäyksen jälkeen. Benin pyysi sotilasapua Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowasin valmiusjoukoilta, ja tunteja myöhemmin Beninin sisäministeri Alassane Seidou totesi, että vallankaappausyritys oli epäonnistunut. Beninin lisäksi vallankaappausyritystä torjumaan lähetettiin Nigerian, Norsunluurannikon, Ghanan ja Sierra Leonen sotajoukkoja. Lisäksi Ranska auttoi torjunnassa.
Tapahtumat Vallankaappaus alkoi kello 2.00 sunnuntai-aamuna, joulukuun 7. päivänä. Abomey-Calavissa olevasta Togbinin sotilastukikohdasta tulleet kapinoivat sotilaat suuntasivat ensin Beninin presidentin sotlaskabinetin johtajan, ilmavoimien kenraali Bertin Badan kotiin. Badan vaimo tapettiin puhjenneissa yhteenotoissa, vaikka itse Bada onnistui pakenemaan. Sotilaat onnistuivat vangitsemaan armeijan esikuntapäällikön kenraali Abou Issan ja eversti Faizou Gominan. Heidät vapautettiin varhain maanatai-aamuna Tchaouroussa, Borgoun departementissa yli 350 kilometrin päässä Cotonousta.
Noin kello 5 aamulla hyökkääjät saapuivat presidentin residenssille, jossa tasavaltalaiskaarti oli asemissaan. Seurasi laukausten vaihto. Presidentti seurasi taistelua tasavaltalaiskaartin jäsenten rinnalla. Sen jälkeen kapinoitsijat vetäytyivät.
Ranskan suurlähetystö Cotonoussa kertoi X:ssä, että "presidentin asunnon lähellä sijaitsevasta Camp Guezosta" raportoitiin tulituksista, ja kehotti Ranskan kansalaisia pysymään sisätiloissa turvallisuuden vuoksi. Myös Yhdysvaltain ja Venäjän suurlähetystöt Cotonoussa julkaisivat vastaavat tiedotteet.
Seuraavaksi everstiluutnantti Pascal Tigrin johtamat sotilaat ottivat haltuunsa Beninin kansallisen televisioaseman ja julistivat televisiolähetyksessä, että Talon oli erotettu virastaan ja kaikista valtion laitoksista. Ryhmä kutsui itseään "Uudelleenjärjestelyn sotilaskomiteaksi".
Muutamia tunteja tulituksen jälkeen Beninin hallitus sanoi estäneensä kapinan. Beninin presidentti Patrice Talon sanoi sunnuntaina, että tilanne oli "täysin hallinnassa" turvallisuusjoukkojen estettyä vallankaappausyrityksen. Neljätoista henkilöä pidätettiin.
Myöhemmin sunnuntaina iltapäivällä Cotonoussa kuultiin voimakkaita räjähdyksiä. Niiden arveltiin johtuneen ilmaiskuista. Ennen räjähdyksiä lentojen seurantatiedot osoittivat, että kolme lentokonetta oli tullut Beninin ilmatilaan Nigeriasta. Nigeria myönsi lähettäneensä sekä hävittäjiä, että myös maajoukkoja naapurimaahansa auttaakseen järjestyksen palauttamisessa Beniniä. Nigerian tavoitteena oli torjua poliittinen kriisi Beninissä, joka taistelee Nigerian tavoin jihadisteja vastaan. Benin toimii myös keskeisenä kaupankäynnin käytävänä Atlantin rannalle Länsi-Afrikassa.
Nigerian presidentin kanslian lausunnon mukaan presidentti Bola Tinubu määräsi hävittäjiä Beninin ilmatilaan auttamaan "vallankaappaussuunnittelijoiden siirtämisessä pois kansalliselta televisioasemalta ja sotilasleiriltä, johon he olivat ryhmittyneet uudelleen", sekä maajoukkojen sijoittamisen Beniniin. Nigerian ilmavoimat suorittivat myös valvontaoperaatioita beniniläisen kumppaninsa kanssa. Bola Tinbu julisti: "Nigerian asevoimat nousivat tänään urheasti puolustamaan ja suojelemaan perustuslaillista järjestystä Beninissä Beninin hallituksen kutsusta". Tinbu väitti, että he olivat auttaneet vakauttamaan naapurimaata. Hän lisäsi, että nämä toimet oli toteutettu "Ecowasin protokollan puitteissa", joka koskee demokratiaa ja hyvää hallintotapaa.
Muidenkin Länsi-Afrikan maiden joukkoja lähetettiin Beniniin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Länsi-Afrikan alueellinen blokki Ecowas ilmoitti määränneensä välittömästi lähetettäväksi osia valmiusjoukoistaan maahan. Ecowasin lausunnon mukaan Ghanan, Norsunluurannikon, Nigerian ja Sierra Leonen sotilaita lähetetään tukemaan Beninin hallitusta ja tasavaltalaista armeijaa perustuslaillisen järjestyksen ja Beninin tasavallan alueellisen koskemattomuuden säilyttämiseksi. Presidentti Emmanuel Macronin avustaja sanoi kaksi päivää kaappausyrityksen jälkeen, että Ranska tarjosi logistista tukea ja valvonta-apua Beninille estääkseen vallankaappauksen.
Beninin ministerineuvosto vahvisti, että konetuliaseiden ääni sunnuntaina tuli Togbinin tukikohdasta, jossa osa kapinallisten käyttämistä panssariajoneuvoista pysäytettiin Nigerian ilmavoimien väliintulon jälkeen. Raportin mukaan armeija piiritti Togbinin tukikohdan ja käynnisti "kohdennettuja, tarkasti kohdennettuja ilmaiskuja... altistamatta ympäröiviä kaupunginosia" vaaralle. Ecowasin ulkomaalaisista sotilaista koostuva valmiusjoukko sijoitettiin Togbinin sotilastukikohtaan. Myös alueellisen yhteistyön puitteissa toiminut Norsunluurannikon erikoisjoukko asettui varmistusasemiin Cotonohun. Joukkojen käyttöönoton arvellaan olevan viesti siitä, että Ecowas ei ole enää halukas katsomaan sivusta, kun siviilihallitukset kaatuvat ilman vatarintaa.
Uhrit ja osallistujat Beninin presidentinpalatsin hallinnasta käytiin kiivas taistelu, jossa yksi tasavaltalaiskaartin jäsen kuoli ja toinen haavoittui vakavasti. Kapinallisten puolella useita taistelijoita haavoittui, mutta heidän tarkka lukumääränsä oli keskiviikkona 10. joulukuuta 2025 tuntematon. Presidentin tiedottajan mukaan haavoittuneita ja kuolleita oli, mutta vallankaappaajat poistuivat ruumiit mukanaan. Syynä tietojen saannin hitauteen oli se, että armeijan oli päivitettävä henkilöstömäärä ennen kuin lopullinen raportti voitiin antaa perheille.
Hyökkääjillä oli käytössään panssaroidut ajoneuvot. Muut ryhmät kohdistivat iskunsa kansallisen televisioaseman (SRTB) päämajaan, jolloin kapinaan osallistuneiden kokonaismäärä nousi sadasta kahteensataan. Tiedottajan mukaan suurin osa kapinaan osallistuneista sotilaista ei välttämättä ollut tietoinen osallistuvansa yritykseen kaataa perustuslaillinen järjestys.
Beninin ulkoministeri Olushegun Adjadi Bakari sanoi, että osa avuksi lähetetyistä alueellisista joukoista jäi maahan "osana raivaus- ja puhdistusoperaatiota". Ulkoministerin mukaan noin 200 länsiafrikkalaista sotilasta, pääasiassa Nigeriasta ja Norsunluurannikolta, oli Beninissä tukemassa hallitusta epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen. Bakarin mukaan Beninin armeija oli jo työntänyt kapinallisten joukot takaisin, kun aloitettiin neuvottelu Nigerian ja muiden maiden väliintulosta Ecowasin protokollan mukaisesti. Beninin kapinallisten torjumiseksi tarvittiin "tarkkaa ilmatukea kirurgisen leikkauksen suorittamiseksi vihollisen avainasemiin vaarantamatta siviiliuhreja".
Kuukausi vallankaappausyrityksen jälkeen Ecowasin lähettämät nigerialaiset sotilaat olivat edelleen sijoitettuina Cotonouhun. Benin WebTV:n mukaan joukkojen läsnäolo oli huomaamatonta, mutta myös edelleen näkyvää ja osoitti jatkuvaa valppautta. Tehtävän päättymiselle ei annettu virallista määräaikaa.
Taustat Beninin itsenäistyttyä vuonna 1960 maassa oli runsaasti sotilasvallankaapauksia ja niiden yrityksiä. Vuonna 1972 vallan kaapanneen Mathieu Kérékoun sosialistisessa Beninissä koettiin yhden päivän kestänyt vallankaappausyritys "Opération Crevette" vuonna 1977, kun ulkomailta tulleet palkkasoturit yrittivät kukistaa Kérékoun hallinnon Cotonoussa.
Kérékoun valta-ajan jälkeen Beninissä omaksuttiin vuonna 1990 monipuoluejärjestelmä jonka jälkeen maan turvallisuustilanne oli vakaa. Vuonna 2016 valtaan nousseen presidentti Patrice Talonin hallintoaikaa on pidetty taloudellisena menestyksenä, mutta autoritaarisena. Talon vangitutti tärkeät kilpailijansa, poliittiset vangit Reckya Madougoun ja Joel Aivon.
Tammikuussa 2026 Beninissä järjestettiin paikallis-, parlamenttivaalit ja huhtikuussa presidentinvaalit. Syksyllä opposition presidenttiehdokkaan osallistuminen vaaliin kiellettiin ja Talonin suosimaa talousministeriä Romuald Wadgania pidettiin presidentinvaalin voittajana. Syksyllä Beninin presidentin virka-aikaa pidennettiin viidestä seitsemään vuoteen. Talonin perustuslain muutokseen kuuluu myös senaatin käyttöönotto maan keskushallinnossa.
Syyskuun 2024 lopulla pidätettiin kolme henkilöä epäiltynä vallankaappauksen suunnittelusta Beninissä. Erästä heistä pidettiin aikaisemmin Talonin oikeana kätenä, mutta hän oli alkanut osoittaa omia poliittisia tavoitteitaan. Pidätetyt tuomittiin molemmat 20 vuodeksi vankeuteen. Heidät tuomittiin ilman asianajajia syyllisiksi "valtion turvallisuuden vastaiseen salaliittoon" ja "virkamiehen korruptioon".
Vallankaappauksia ja niiden yrityksiä oli tapahtunut Beninin vallankaappausyritystä edeltäneinä vuosina myös monissa muissa Länsi-Afrikan maissa, kuten naapurimaissa Nigerissä ja Burkina Fasossa sekä Malissa, Guineassa ja viimeisimpänä Guinea-Bissaussa. Useimmat kaappaukset ja vallankaappausyritykset ovat toistaneet samanlaisia kiistanalaisten vaalien, perustuslaillisten mullistusten, turvallisuuskriisien ja nuorten tyytymättömyyden kuvioita.
Perustelut Kapinalliset perustelivat tekojaan kritisoimalla Talonin maan johtamista ja valittivat hänen tavastaan käsitellä Pohjois-Beninin turvallisuustilanteen heikkenemistä. Beninin armeija oli kärsinyt tappioita maan pohjoisrajoilla kapinallisten koettelemien Nigerin ja Burkina Fason kanssa viime vuosina, kun ISISiin ja al-Qaidaan kytköksissä olevat jihadistitaistelijat levittäytyivät myös Beniniin. Sotilaat mainitsivat lausunnossaan, että "tietämättömyys ja laiminlyönti rintamalla kaatuneiden aseveljiemme tilanteesta ja ennen kaikkea heidän perheidensä tilanteesta, jotka herra Patrice Talonin politiikka on hylännyt surullisen kohtalonsa nojaan". Kapinalliset arvostelivat myös Beninin terveydenhuollon leikkauksia, kuten valtion rahoittaman munuaisdialyysin peruuttamista, veronkorotuksia sekä poliittisen toiminnan rajoittamista.
Tilanne kaappausyrityksen jälkeen Presidentti Talon kuvaili sunnuntai-iltana 7. joulukuuta 2025 tapahtunutta vallankaappausyritystä "järjettömäksi seikkailuksi" ja vannoi rankaisevansa kapinallisia ja varmistavansa panttivankien turvallisuuden. Hän ei paljastanut heidän henkilöllisyyksiään, eikä ollut selvää, kuinka monta heistä oli pidätettynä, mutta joidenkin uskotaan olevan korkea-arvoisia sotilasupseereita.
Vallankaappausyritystä seuranneena päivänä Beninin turvallisuusjoukot jatkoivat etsintöjä iskuihin osallistuneiden löytämiseksi. Kaappausyrityksen jälkeisenä tiistaina sen johtajan, everstiluutnantti Pascal Tigrin, entisen tykistöupseerin ja presidentti Talonin suojelujoukkojen jäsenen olinpaikka oli edelleen tuntematon, samoin kuin useiden panttivankien kohtalo.
Keskiviikkona 10.joulukuuta uutisoitiin Beninin hallituksen viranomaisten tietävän, että everstiluutnantti Pascal Tigri on Togon pääkaupungissa Loméssa, samalla alueella, jossa presidentti Faure Gnassingbé asuu.
Poliittinen analyytikko Zagazola Makama arveli 19. joulukuuta, että everstiluutnantti Pascal Tigri on tavoitettu ministerin residenssistä Niameyssa, Nigerissä, lähellä presidentin palatsia ja maan dokumentaation ja ulkoisen turvallisuuden pääosastoa (DGDSE). Tigrin uskotaan olleen huvilassa 12. joulukuuta lähtien. Näiden tietojen mukaan vallankaappausyrityksen epäonnistuttua Tigri pakeni Loméen, Togoon, ja siirtyi sen jälkeen yksityskoneella Ouagadougouhun, Burkina Fasoon, 12. joulukuuta ja sen jälkeen Niameyyn samana iltana.
Helmikuun 1. 2026 uutisoitiin, että vallankaappausyrityksen torjumiseksi Nigeriasta tulleet sotilaat olivat päättäneet tehtävänsä ja poistuivat Cotonousta länteen sijaitsevilta Togbinin kasarmeilta.