Murğobin piiri () on hallintopiiri Pamirin itäosassa Vuoristo-Badahšanin autonomisella alueella Tadžikistanissa. Sen keskus on Murğobin kylä. Piirin pinta-ala on 37 265 neliökilometriä. Vuoden 2020 väestönlaskennan mukaan siellä oli 16 107 asukasta.
Murğob on Tadžikistanin korkeimmalla sijaitseva, pinta-alaltaan suurin ja väestöltään pienin piirikunta. Se rajoittuu lännessä Iškošimin, Šuğnonin, Rūšonin, Vandžin, Sangvorin ja Laxšin piireihin, pohjoisessa Kirgisiaan, idässä Kiinaan ja etelässä Afganistaniin.
Piirin pinnanmudostusta leimaavat vuoristot, suuret laaksot ja painanteet. Vuorten keskikorkeus on 4 000–6 000 metriä ja laaksojen 3 500–4 000 metriä merenpinnasta. Suhteellisen pienet korkeuserot luovat vaikutelman vaihtelevasta ylänköalueesta. Tärkeimmät vuoristot ovat Palangguzar pohjoisessa, Marğob keskiosassa sekä Pohjois-Alitšur ja Etelä-Alitšur etelässä. Piirin koillis- ja pohjoisrajalla sijaitsevat Tiedeakatemian vuoret ja Trans-Alai, itärajalla Sarikolvuoret ja etelärajalla Wahanvuoret.
Seudulla vallitsee mantereinen vuoriston aavikkoilmasto. Talvet ovat pitkiä, vähälumisia ja ankaria ja kesät lyhyitä, kuivia ja viileitä. Keskilämpötila on Murğobissa tammikuussa –19,6 ja heinäkuussa 13 astetta. Vuotuinen sademäärä on 70–120 millimetriä. Laaksoissa ja järvien rannoilla on paikoin ikiroutaa. Kovat tuulet ovat yleisiä.
Tärkeimmät joet ovat Amudarjan vesistöön kuuluvat Bartangin alkujoet Oqsu, Murğob ja Kokuibel, Ğundin alkujoki Alitšur, Pandžin alkujoki Pamir sekä Muğobin alkujoet Balandxik ja Sauksai. Suurimmat järvet ovat laskujoettomat Qarokūl, Rangkūl ja Šorkūl sekä Sarez, Jašilkūl ja Zorkūl.
Alueen kasvillisuus on ominaista vuoriston kylmyysaavikolle. Vuorten rinteillä on pensaikkoa ja jokien ja järvien rannoilla laidunmaana käytettyjä niittyjä. Eläinkunta on melko köyhä. Vuorilla elää argaaleja ja siperianvuohia ja laaksoissa pitkähäntämurmeleja, jäniksiä, kärppiä ja kettuja. Lintulajeihin kuuluvat tiibetinlumikana, partakorppikotka ja himalajankorppikotka sekä kesäisin monet muuttolinnut.
Vuonna 1932 perustettu piiri käsittää Alitšurin, Gožo Berdijevin (keskuspaikka Konakurgan), Murğobin, Qarakūlin, Qizilrabotin (Toktomuš) ja Rangkūlin maalaiskunnat. Kyliä on yhteensä 18. Kaupunkiväestöä ei ole. Asukkaat ovat etupäässä kirgiisejä.
Murğobin kautta kulkee Ošin ja Xoruğin välinen Pamirin maantie, josta on yhteys Kulman solan kautta Kiinaan Karakorumin maantielle.
Seudun pääelinkeino on karjanhoito (jakkeja, lampaita ja vuohia), joka tuottaa lihaa, maitoa ja villaa. Nykyään tärkeä merkitys on myös matkailulla.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Tadžikistanin piirit