Beninin parlamenttivaalit 2026 järjestettiin 11. tammikuuta. Samaan aikaan pidettiin paikallisvaalit. Parlamenttivaaleissa oli ehdolla viisi puoluetta, joista Edistyksellinen uudistusliitto (UPR) ja Tasavaltalaisblokki (BR) muodostivat istuvan hallituksen (presidenttikoalitio) ja kampanjoivat yhdessä. Suurin oppositiopuolue Demokraatit (LD) oli korkean äänikynnyksen vuoksi ainoa oppositiopuolue, jolla oli edustus aikaisemmassa parlamentissa.

Syksyllä 2025 Beninissä tapahtui vallankaappausyritys, jonka armeijan joukot onnistuivat torjumaan. Tapahtumaa pidettiin silti huolestuttavana merkkinä, sillä maa on perinteisesti tunnettu naapurimaitaan vakaampana demokratiana. Vuodesta 2016 hallinneen presidentti Patrice Talonin johdolla opposition toimintaa oli kuitenkin vaikeutettu muun muassa korkeiden vaalimaksujen avulla ja poliittisia vastustajia vangittu tai pakotettu muuttamaan maasta.

Parlamenttiin äänestettiin 109 jäsentä, joiden toimikausi on seitsemän vuotta. Lisäksi vaaleissa valittiin kunnanvaltuutetut. Vaalit käytiin arkaluontoisessa tilanteessa. Joulukuun lopulla maassa tapahtui uusi epäonnistunut vallankaappausyritys, joka ei häirinnyt vaalikalenteria. Se kuitenkin painoi poliittista ilmapiiriä.

Vuoden 2025 perustuslain muutos Presidenttikoalition puolueet toivat lokakuussa 2025 kansalliskokoukselle ehdotuksen perustuslain muutoksesta. Teksti hyväksyttiin 15. marraskuuta yöllä äänin 90 puolesta ja 19 vastaan, mikä on Beninin vuoden 1990 perustuslain edellyttämä neljän viidesosan määräenemmistö.

Muutokseen kuuluvat presidentin toimikauden pidentäminen kahdella vuodella viidestä seitsemään. Toimikausien määrä on kuitenkin edelleen rajoitettu kahteen henkilön elämän aikana.

Perustuslaissa mainitaan kaksikamarisen parlamentin perustaminen. Sen mukaan Beninin parlamentista tulee alahuone ja senaatista sen ylähuone. Senaatin tarkoitus on koostua vaaleilla valituista, sekä presidentin nimittämistä jäsenistä. Senaatin tarkoituksena on ”säännellä poliittista elämää”. Myös parlamentin jäsenten ja paikallisten valittujen virkamiesten toimikautta pidennetään viidestä seitsemään vuoteen, mutta ilman rajoituksia.

Perustuslaissa määrätään myös puoluekuri parlamentin jäsenille. Jokainen puolueestaan ​​eroava jäsen menettää paikkansa.

Perustuslain muutos on ollut kiistanalainen opposition erityisesti demokraattien keskuudessa, jotka vaativat sen mitätöintiä. Puolue tuomitsi presidentin ja parlamentin toimikausien pidentämisen, jota ei alun perin sisällytetty lakiehdotukseen.

Puolueet ja voimasuhteet Viidestä vaaleihin osallistuvista puolueista presidenttikoalitio oli selvästi ylivoimainen. Kolmella puolueella (Progressiivinen liitto uudistumisen puolesta, Tasavaltalainen blokki ja Moele-Benin) oli ennen vaaleja 81 paikkaa kansalliskokouksen 109 paikasta. Ne osallistuivat myös kunnallisvaaleihin Cauris Force for an Emerging Beninin rinnalla. Tärkein oppositiopuolue Les Démocrates kilpaili vain parlamenttivaaleissa. Sen ei sallittu osallistua kunnallisvaaleihin eikä huhtikuun 2026 presidentinvaaleihin.

Vuoden 2026 parlamenttivaalien kampanjoinnissa oli ominaista suhteellisen matala profiili. Suuria mielenosoituksia oli vähän, mutta ruohonjuuritason läsnäolo oli vahvaa. Oli ovelta ovelle -kampanjoita, poliittisia karavaaneja ja suoria keskusteluja lähiöissä ja kylissä. Strategian tavoitteena oli aktivoida äänestäjiä maassa, jossa äänestysprosentti on alhainen, 27 prosenttia vuonna 2019 ja 37 prosenttia vuonna 2023.

Vaaliviranomaiset, erityisesti kansallinen vaalilautakunta (CENA), vaativat kampanjointiin vastuullisuutta. Se kehotti poliittisia toimijoita asettamaan etusijalle ajatustenvaihdon ja kunnioittamaan demokraattisia periaatteita. Todellisuudessa ilmapiiriä kuitenkin leimasi poliittinen epäsymmetria. Kansalaisyhteiskunnan järjestöt puhuivat kansalaistoiminnan kutistumisesta ja viittasivat tiettyjen tiedotusvälineiden ja poliittisten toimijoiden luomiin paineisiin. Yleinen ilmapiiri oli ennen vaaleja kuitenkin rauhallinen ja sitä hallitsivat kansallinen yhteenkuuluvuus ja institutionaalinen vakaus.

Äänestysprosentti ja tulosten merkitys Ennen vaalia tärkein epävarmuustekijä oli äänestysprosentti. Beninin vuoden 2026 parlamenttivaalit ​määrittävät sekä kansalliskokouksen että kunnanvaltuustojen kokoonpanoa ja toimivat myös poliittisena ilmapuntarina ennen huhtikuun 2026 presidentinvaaleja. Vaalit ovat keskeiset maan institutionaalisen tulevaisuuden kannalta.

Vaalitapa, äänestäjät ja ehdokkaat Kansalliskokous valitaan yleisillä listavaaleilla ja paikat jaetaan puolueiden välillä suhteellisesti. Äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet kansalaiset ja ehdolleasettumisen ikäraja on 25 vuotta. Mediaani-ikä Beninissä on 18 vuotta. Äänestyspakkoa ei ole. Kansalliskokouksen paikoista 24 on varattu naisille. Valtakunnallinen äänikynnys on kaksikymmentä prosenttia.

Tulos pienoiskuva|Tulokset vaalipiireittäin Presidentti Patrice Talonia kannattavat kaksi puoluetta saivat vaaleissa kaikki kansalliskokouksen 109 paikkaa. UPR sai 60 paikkaa ja BR 49. LD ja muut vaaleihin osallistuneet eivät ylittäneet valtakunnallista 20 prosentin äänikynnystä.

Demokraattien tiedottaja sanoi puolueen tuomitsevan vaalilain, joka suosii presidentin kanssa liittoutuneita puolueita, ja että vaalilaki on syrjivä. Demokraattien ehdokasta ei hyväksytty presidentinvaaleihin ja se suljettiin pois myös kunnallisvaaleista.

Katso myös

Beninin presidentinvaalit 2026

Lähteet

parlamenttivaalit 2026 Luokka:Vuoden 2026 vaalit