Järjestämisestä (; tai De republica ordinanda) on Demostheneen nimiin laitettu mutta epäperäinen puhe, joka käsittelee Ateenan raha-asioita ja sotaan varustautumista. Puheen numero Demostheneen puheiden joukossa on 13.

Historia

Puhe viittaa vuoteen 351 eaa., joten se on kirjoitettu tuon jälkeen. Puhe katsotaan yleisesti epäperäiseksi. Se lainaa tai jopa parodioi kohtia Demostheneen aidoista puheista, erityisesti Kolmannesta filippolaispuheesta sekä puheesta Aristokratesta vastaan. Puhe vastaa jonkinlaiseen Ateenan kansankokouksessa tehtyyn rahanjakoa koskevaan esitykseen, jota ei kuitenkaan kuvata tarkemmin.Vince, J. H.: ”On Organization: Introduction”. Teoksessa Puheen nimen syntaksis () viittaa muun muassa sotajoukkojen järjestämiseen (kokoamiseen järjestykseen) tai yleensä järjestykseen tai järjestelmään.

Sisältö

Puhe lähtee liikkeelle kansankokouksen aiheesta – jaettavasta rahasta – ja toteaa, että kiistassa kummankin puolen mielipiteitä ohjaa enemmän oma tarve tai varallisuus kuin kaupungin etu. Puhuja ei varsinaisesti kiellä esitettyä rahanjakomenetelmää tai rahan ottamista, mutta varoittaa ”pienestä rahasta ja suuresta tavasta”: jos kansa tottuu ottamaan ilman että samalla tekee velvollisuutensa, se johtaa myöhemmin katumukseen. Siksi hän vaatii, että on pidettävä kokous myös toisesta aiheesta: siitä, miten miten kaupunki pitäisi järjestää ja varustaa sotaa varten, niin että jokainen on valmis myös toimimaan eikä odota aina muiden ratkaisuja.Pseudo-Demosthenes: Järjestämisestä 1–36.

Ratkaisuksi esitetään järjestelmä, jossa kaupungin tulot (ja myös turhat yksityismenot) kootaan yhteiseksi pohjaksi ja jaetaan tasaisesti, mutta vastineeksi kansalaiset osallistuvat omien ikä- ja varallisuusryhmiensä mukaan: palvelusikäiset sotapalvelukseen, muut tarkastus- tai muihin velvollisuuksiin. Tarkoitus on rakentaa kansalaisista koostuva voima, jota strategos johtaa, jotta ei enää nojattaisi vieraisiin palkkasotureihin, jotka kuormittavat liittolaisia ja kerryttävät yksityistä hyötyä, mutta jättävät vihat ja syytteet koko kaupungin kannettaviksi. Puhe muistuttaa, että Ateena vaatii johtajuutta ja oikeuden jakamista muille, mutta on laiminlyönyt voiman, joka tämän mahdollistaisi – ja että eri kaupunkien, kuten Mytilenen ja Rhodoksen, demokratioiden kaatuminen osoittaa, miten vaarallista on olla passiivinen.

Lopussa puhuja valittaa, että hänen aiemmista esityksistään muistetaan vain ”kaksi obolia”, vaikka kokonaisuus olisi kaikkien suurkuninkaan rahojen arvoinen: kokonainen järjestetty armeija, laivasto ja ratsuväki. Hän hyökkää väärää turvallisuudentunnetta vastaan ja väittää, että valtio säilyy vain, jos asevoimassa ollaan pelottavia ja oikeudessa inhimillisiä. Hän arvostelee nykyistä politiikkaa, jota kuvaavat klikit ja johtajien rikastuminen, ja vertaa tilannetta esi-isien aikaan, jolloin kansa oli isäntä ja kunnianhimo pysyi kohtuullisena, ja osoittaa ristiriidan kunnianhimoisten päätöslauselmien ja tekojen puutteen välillä. Ydinviesti on, että puhujat eivät tee kansasta hyvää tai pahaa, vaan kansa tekee puhujista sellaisia: jos ateena­laiset itse haluavat ja valitsevat kunnollisen linjan, valheelliset ja tyhjät puheet menettävät tehonsa ja kaupunki voi taas varustautua ja toimia.

Lähteet

Kirjallisuutta

(Pseudo-)Demosthenes: On Organization. Teoksessa

Aiheesta muualla

Δημοσθένης: Περί Συντάξεως. Wikiaineisto. Demosthenes: On Organization. Perseus. Demosthenes: On Organization. Perseus. Demosthenes: On Organization. ToposText.

Luokka:Demostheneen puheet