Jättikitararauskut (Glaucostegidae) on saharauskukaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista lauhkeista ja lämpimistä valtameristä. Aiemmin jättikitararauskulajit on luokiteltu kuuluviksi kitararauskujen heimoon
Lajit ja anatomia Jättikitararauskuihin kuuluu vain yksi suku Glaucostegus ja siinä 10 lajia. Heimon lajit ovat suurikokoisia kaloja, ja voivat kasvaa 200–300 cm pitkiksi. Jätikitararauskujen eturuumis on litteähkö ja muodoltaan kolmikulmainen ja kiilamainen. Kalojen kuono on pitkä ja muodoltaan joko terävä- tai tylppäkärkinen. Vatsaevät ovat eturuumiista erilliset. Pyrstö on useimmiten pitkä ja tukeva. Pyrstössä on kaksi suurta ja kolmiomaista selkäevää ja pyrstöevä on tyypillisesti pienehkö. Jättikitararauskujen iho on pienten okien peittämä, ja kalat ovat väriltään selästään ruskeita tai harmaita ja vatsastaan vaaleita.
Levinneisyys ja elintavat Jättikitararauskuja tavataan niin Atlantista, Intian valtamerestä kuin Tyynestämerestäkin. Ne ovat tyypillisesti rannikoiden ja murtovesisten jokisuistojen lajeja. Kalat elävät osittain muta- tai hiekkapohjaan kaivautuneita. Jättikitararauskujen ravintoa ovat erityisesti selkärangattomat eläimet, mutta lisäksi pienet kalat. Kaikki jöttikitararauskut synnyttävät eläviä poikasia, joita voi olla kerralla 6–20. Poikaset varttuvat naaraan kohdussa neljästä kuuteen kuukautta.
Useita jättikitararauskuja kalastetaan kaupallisestikin ravinnoksi. Niistä hyödynnetään lihan lisäksi evät. Ylikalastuksen vuoksi jättikitararauskulajien kannat ovat vähentyneet monin paikoin hyvin voimakkaasti, ja useat heimon lajeista on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi.
Lähteet
Luokka:Rauskut