Pyrrhoksen perinnöstä (, ) on Isaioksen kirjoittama oikeuspuhe, joka käsittelee perintöoikeudellista riita-asiaa. Puheen numero Isaioksen puheiden joukossa on 3.
Historia Oikeustapaus
Pyrrhos oli testamentannut omaisuutensa adoptiopojalleen Endiokselle, joka oli hänen sisarensa kahdesta pojasta vanhempi. Endios hallitsi perintöä yli kaksikymmentä vuotta. Hänen kuoltuaan omaisuus siirtyi lain mukaan hänen äidilleen Pyrrhoksen sisarena. Tätä vaatimusta kuitenkin vastusti Ksenokles vaimonsa Filen puolesta. Filen sanotaan tässä puheessa olleen Pyrrhoksen avioton tytär; mutta Ksenokles antoi valaehtoisen vakuutuksen () hänen laillisuudestaan. Endioksen veli, toimiessaan äitinsä laillisena edustajana (), nosti Ksenoklesta vastaan kanteen väärästä todistuksesta ()Isaios: Pyrrhoksen perinnöstä 4. ja voitti sen. Nyt hän nostaa samanlaisen kanteen Nikodemosta, Filen äidin veljeä, vastaan, sillä Nikodemos oli edellisessä jutussa todistajana Ksenokleen puolesta.
Ajoitus
Puheen ajoitus on epävarma, mutta se ei ainakaan voi olla Isaioksen varhaisimpia. Puheessa mainittu Diofantos Sfettoslainen toimi todistajana Demostheneen puolesta Aiskhinesta vastaan vuonna 343 eaa., ja samassa kohdassa mainittu Dorotheos Eleusislainen vaikuttaa olleen elossa vuonna 349 eaa.Isaios: Pyrrhoksen perinnöstä 22.
Sisältö
Puheen alussa kantaja esittää tapahtumat; väittää, että Ksenokleen todistettu väärä vala osoittaa myös Nikodemoksen syyllistyneen väärään valaan; ja esittää kolme asiakirjaa: 1) diamartyria () eli Ksenokleen edellisessä jutussa antama valaehtoinen vakuutus; 2) antōmosia () eli kantajan oma vastavakuutus samassa jutussa; sekä 3) martyria () eli Nikodemoksen tuolloin antama todistus (kohdat 1–7).
Nikodemos väittää, että hänen sisarensa oli Pyrrhoksen laillinen vaimo. Puhuja kysyy häneltä seuraavat: 1) Millaiset myötäjäiset () hän antoi sisarensa mukana Pyrrhokselle, kolmen talentin omaisuuden haltijalle ()? 2) Lähtikö sisar Pyrrhoksen luota ennen tämän kuolemaa? 3) Saiko Nikodemos takaisin sisarensa myötäjäiset Pyrrhoksen kuoltua; tai ellei saanut, nostiko hän kanteen niiden tai lesken elatuksen () saamiseksi Endiosta vastaan (9)? 4) Nikodemoksen sisarella oli muitakin rakastajia. Oliko hän koskaan laillisesti kihlattu () kenellekään heistä (8–10)? Todisteita esitetään siitä, että hän oli hetaira (11–15).
Hänen aiempi elämänsä ei sinänsä todista, etteikö Pyrrhos olisi voinut mennä hänen kanssaan naimisiin. Kihlaustarina on kuitenkin epäuskottava. Nikodemoksen mukaan kihlaus tapahtui vain yhden todistajan, Pyretideen, läsnä ollessa, ja tästä esitetään oikeuden ulkopuolella annettu lausunto () (18). Pyretides itse kuitenkin kiistää lausunnon; ja on outoa, että Ksenokles olisi ottanut sen vain kahden henkilön edessä (16–26). Pyrrhoksen kolmen äidinpuoleisen sedän, Lysimeneen, Khaironin ja Pyladeen, sanotaan olleen läsnä kihlauksessa; tämä on epäuskottavaa (26–27). Lisäksi he sanovat, että Pyrrhoksen tytär oli nimeltään Kleitarete, ei File (30–34). On myös outoa, jos Nikodemos ei antanut myötäjäisiä, sillä ne olisivat sitoneet Pyrrhoksen tiukemmin hänen sisareensa (28–29); tai jos hän antoi ne, ettei summaa kirjattu, koska ilman arvonmääritystä () annettuja myötäjäisiä ei voi myöhemmin periä takaisin (35–39).
Seuraavaksi puhuja huomauttaa, että jos File oli laillinen, hänen laillisuutensa olisi pitänyt vahvistaa ainakin kolmessa aiemmassa vaiheessa: 1) Pyrrhoksen kuoltua, kun Endios vaati omaisuutta (). 2) Kun Endios antoi Filen vaimoksi Ksenokleelle. Nikodemos olisi voinut tuolloin puolustaa perijättären oikeuksia saattamalla asian arkontin käsiteltäväksi (). 3) Kun Pyrrhos alun perin adoptoi Endioksen tehdäkseen hänestä perijänsä (40–56).
Ksenokles ja Nikodemos näyttävät sivuuttavan Endioksen adoption. Filen olisi pitänyt nostaa kanne Endiosta vastaan viiden vuoden kuluessa isänsä kuolemasta (58); tai Endioksen kuoltua vaatia omaisuutta veljensä perintönä. Missä tahansa tulkinnassa menettely on ollut virheellinen. Laillinen lapsi ei vaadi () (59) vanhempansa omaisuutta oikeudessa, vaan yksinkertaisesti ottaa sen haltuunsa () (62). Näin Filen olisi pitänyt tehdä; kilpaileva vaatimuksen esittäjä olisi asettunut vaaraan (57–62).
Jos Pyrrhoksella olisi ollut laillinen tytär, hänellä ei olisi ollut mitään syytä adoptoida Endiosta. Voidaan osoittaa, että väitetyn avioliiton aikaan hän ei järjestänyt hääjuhlia klaaninsa jäsenille () (76), eikä myöskään antanut demoksensa naisille varoja Thesmoforia-juhlan viettoon. Tätä seuraa lyhyt yhteenveto todistajista (72–80).
Lopuksi puhuja toteaa, että jos File olisi ollut laillinen, Endioksen — Pyrrhoksen pelkän adoptiopojan — olisi täytynyt mennä hänen kanssaan naimisiin ennen kuin hän olisi voinut laillisesti ottaa perinnön (69). Ja jos Endios ja hänen veljensä olisivat kieltäytyneet naimasta häntä, Pyrrhoksen äidinpuoleiset sedät eivät ainakaan olisi sallineet Filen mennä naimisiin Ksenokleen, verisukulaisuudeltaan vieraan, kanssa: jonkun heistä olisi pitänyt itse ottaa hänet vaimokseen (63–71).
Lähteet
Kirjallisuutta
Isaeus: On the Estate of Pyrrhus. Teoksessa
Aiheesta muualla
Ἰσαῖος: Περί του Πύρρου κλήρου. Wikiaineisto. Isaeus: Pyrrhus. Perseus. Isaeus: Pyrrhus. Perseus. Isaeus: On the Estate of Pyrrhos. ToposText.
Luokka:Isaioksen puheet