pienoiskuva|Dénes Kissin muistomerkki hänen syntymäpaikkakunnallaan Pacsassa Zalan läänissä Dénes Kiss (1. tammikuuta 1936 Pacsa, Unkari – 21. kesäkuuta 2013 Budapest) oli unkarilainen kirjailija, runoilija ja kirjallisuuden kääntäjä. Hänet tunnetaan Suomessa etenkin Suomen-vierailullaan 1975 esittämästään neuvostovastaisesta kommentista, josta kirjailija Matti Rossi teki ilmiannon, mikä nostatti keskustelua vielä 2000-luvulla.
Elämä ja ura Dénes Kiss aloitti julkisen toimintansa vuoden 1956 kansannousun yhteydessä. Hän opiskeli tuolloin unkarin kieltä ja historiaa Pécsin opettajakorkeakoulussa ja kirjoitti runon ”Meidän kanssamme tai meitä vastaan”, josta tuli Pécsin vallankumouksellisten eräänlainen taisteluhymni. Keväällä 1957 hänet tämän johdosta pidätettiin ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankileirille. Tämän jälkeen hän joutui jonkin aikaa elättämään itseään tehdastyöläisenä ja kirjastonhoitajana, kunnes pääsi töihin sanomalehden toimitukseen.
1990-luvulle saakka Dénes Kiss työskenteli toimittajana useissa eri lehdissä, myös vapaana toimittajana ja kirjoittajana. Vuonna 1996 hänet valittiin Unkarin Taideakatemian jäseneksi. Vuonna 1975 hän sai Attila József -palkinnon, joka on Unkarin korkein kirjallisuudesta myönnettävä valtionpalkinto.
Politiikassa hän toimi ensin lyhytikäisessä ”Unkarin kansanpuolueessa” (Magyar Néppárt), jonka ehdokkaana hän oli vuoden 1990 ensimmäisissä vapaissa parlamenttivaaleissa, sittemmin vuoden 1998 vaaleissa hän oli Unkarin kristillisdemokraattisen kansanpuolueen (KDNP) ehdokkaana.
Dénes Kiss kirjoitti runoja, romaaneja, novelleja ja esseitä, Sándor Kőrösi Csomasta kertovan näytelmän Aranykapu (’Kultaportti’) sekä suosittuja nuortenkirjoja. Hän käänsi unkariksi etenkin suomalaista runoutta mutta myös virolaisia, venäläisiä ja saksalaisia kirjailijoita.
Kaunokirjallisen toimintansa ohella Kiss kehitteli omintakeisia teorioita unkarin kielen erikoisuudesta ja ainutlaatuisuudesta. Vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassaan ŐSnyelv – nyelvŐS? (’Alkukieli – kieli-esi-isä?’) hän esittelee ajatuksiaan unkarin kielestä ”alkukielenä”, vuonna 2008 ilmestynyt Emberszám (sananmukaisesti ’ihmisluku’, esiintyy sanonnassa emberszámba venni ’lukea ihmiseksi, kohdella ihmisittäin’) väittää unkarin kielen perustuvan ylivertaiseen loogis-matemaattiseen rakenteeseen.
”Dénes Kissin tapaus” 1975 Huhtikuussa 1975 Dénes Kiss vieraili Suomessa ja tapasi Suomen Kirjailijaliitossa suomalaisia kollegoja. Keskustelussa, jonka tulkkina toimi Anna-Maija Raittila, tuli puheeksi Suomen talvisota, ja joku mainitsi fasismin. Dénes Kiss kysyi selventääkseen asiaa: Melyik fasizmus? (’Kumpi fasismi?’), ja kysyttäessä selvensi, että ei ollut pelkästään saksalaista fasismia vaan myös itäistä, neuvostofasismia. Keskustelussa mukana ollut Matti Rossi kirjoitti keskustelun jälkeen Unkarin kirjailijaliitolle ja Unkarin Suomen-suurlähettiläälle osoitetun ilmiantokirjeen, jossa hän järkyttyneenä julisti, että Neuvostoliiton kutsuminen fasistiseksi ja imperialistiseksi on valhe ja provokaatio. Rossi on myöhemmin väittänyt asiaa paisutellun: toisin kuin Suomessa kerrottiin, Kiss ei joutunut eroamaan kirjailijaliitosta saati vankilaan tai ruumiillisiin töihin. Kiss on kuitenkin kertonut tapahtuneen jälkeen saaneensa ankaran puhuttelun ja eläneensä jonkin aikaa vakavampien seurausten pelossa. Tapausta käsiteltiin Suomen lehdistössä laajalti, ja se nousi esille vielä 2007, kun kansanedustaja Ben Zyskowicz tähän tapaukseen viitaten arvosteli kirjallisuuden valtionpalkinnon myöntämistä Rossille.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1936 syntyneet Luokka:Vuonna 2013 kuolleet Luokka:Unkarilaiset kirjailijat