Pompejin amfiteatteri (II.6.1, ) oli antiikin aikainen amfiteatteri Pompejissa Italiassa. Sen rauniot sijaitsevat region II insulassa 6 ja ovat osa Pompejin arkeologisen alueen käsittävää Unescon maailmanperintökohdetta.
Historia
Pompejin amfiteatteri rakennettiin noin vuosina 80–70 eaa. Tämä tekee siitä vanhimman säilyneen esimerkin roomalaisesta amfiteatterista. Rakennuksessa oleva piirtokirjoitus liittää sen rakentamisen Pompejin korkeimpiin virkamiehiin Gaius Quintus Valgukseen ja Marcus Portiukseen. He rakensivat myös Pompejin odeionin ja Suuren palaestran pian sen jälkeen, kun kaupunki oli saanut roomalaisen siirtokunnan aseman vuonna 80 eaa.
pienoiskuva|vasen|Amfiteatterin julkisivua. Amfiteatteria käytettiin paitsi tyypillisiin gladiaattori- ja villieläinnäytöksiin, myös circuksena eli vaunuajojen areenana. Omana aikanaan rakennus tunnettiin nimellä spectacula.
pienoiskuva|vasen|Amfiteatterin pohjakaava. Neron hallituskaudella vuonna 59 jaa. amfiteatterissa puhkesi mellakka, joka sai alkunsa kiistasta kaupungin asukkaiden ja sinne vastikään asettuneiden nucerialaisten siirtolaisten välillä. Se päättyi yhteenottoon, jossa moni sai surmansa tai haavoittui. Pompejilaisia rangaistiin tästä välikohtauksesta kieltämällä kaikki gladiaattori- ja teatteriesitykset kymmeneksi vuodeksi.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 14.17.1.
Amfiteatterin ensimmäiset arkeologiset kaivaukset tehtiin vuonna 1748. Se kaivettiin kokonaan esiin vuosina 1813–1816. Nykyaikana amfiteatterin raunioilla on järjestetty joitakin tapahtumia, kuten konsertteja ja näyttelyitä.
Rakennus
Amfiteatteri sijaitsi Pompejin itäkulmassa kaupunginmuurien muodostamassa kulmauksessa. Koillis- ja kaakkoispuolella amfiteatteri oli kiinni kaupunginmuurissa, joka toimi samalla sen tukirakenteena. Muilta sivuilta rakennusta ympäröi seinämä, jossa oli suurikokoisia holvikaaria. Ovaalinmuotoisen amfiteatterin kokonaispituus oli noin 135 metriä ja leveys noin 104 metriä. Areenan suurin pituus oli noin 66,7 metriä ja suurin leveys noin 35,1 metriä. Rakennustekniikka on opus incertum, ja rakennusmateriaaleina on käytetty Sarnus-joen laakson kalkkikiveä ja vulkaanista tuffia.
Amfiteatterin katsomossa oli kolme kerrosta eri yhteiskuntaluokille. Katsojat pääsivät keskimmäisille ja alemmille katsomotasanteille (media cavea ja ima cavea) areenan kehää myötäilevästä käytävästä ja sieltä useiden portaiden kautta. Useat ulkoportaat johtivat ylimmille katsomotasanteille (summa cavea), jotka muodostivat rakennuksen yläosan. Katsomossa oli tilaa noin hengelle. Kesällä katsomon ylle levitettiin oletettavasti pellavasta tehty, puisilla pylväillä tuettu katos suojaamaan yleisöä paahtavalta auringolta, vaikkakaan tästä ei ole varmaa näyttöä.
Areenan päätyihin johti kaksi käytävää, joista sinne pääsi vaunuilla. Näytöksissä käytetyt villieläimet johdettiin areenalle kapean, areenan keskiosassa sijainneen käytävän kautta. Amfiteatterissa ei ole hypogeumia eli maanalaisia käytäviä, kuten myöhemmissä vastaavissa rakennuksissa, kuten Colosseumissa.
Rakennuksen sisäosista on löydetty seinämaalauksia ja graffiteja, muun muassa gladiaattorikohtauksia.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Amfiteatterit Luokka:Pompejin rakennukset ja rakennelmat