thumb|oikea|Franciszka Mann 1930-luvun keskivaiheilla. Franciszka Mannheimer- Rosenberg (4. helmikuuta 1917 Varsova – 23. lokakuuta 1943 Auschwitz) oli puolalainen, juutalaistaustainen ballerina. Mannin viimeisten hetkien toiminnan johdosta hänestä on tullut yksi rohkeuden ja vastarinnan symboleista. Elämänvaiheita Franciszka Manheimer-Rosenberg syntyi varakkaaseen Puolan juutalaiseen perheeseen. Vanhemmilla oli sekä varallisuutta että ymmärrystä tukea tytärtään tämän pyrkiessä balettitanssijaksi.
Vuonna 1932 avattiin Varsovaan balettioppilaitos. Mann pääsi sen opiskelijaksi. Hän pääsi Puolan parhaiden tanssinopettajien, kuten Irena Prusickan oppilaaksi ja näytti selvältä, että hän olisi sukupolvensa kirkkaimipia tähtiballerinoja. Hänen repertuaariinsa kuuluivat sekä klassinen baletti että moderni tanssi. Opintojensa aikana hän tutustui myös muihin nuoriin puolalaisiin viihdetaiteilijoihin kuten näyttelijä Stefania Grodzienskaan ja laulaja Wiera Graniin.
Brysselissä järjesteen alkuvuodesta 1939 nuorille balettitanssijoille tarkoitettu kansainvälinen kilpailu. Mann sijoittui siinä neljänneksi. Samana vuonna hän oli tanssijana varsovalaisessa kabareessa, jossa tapasi Marek Rosenbergin. Mann ja Rosenberg avioituvat. Heidän elämänsä muuttui ensimmäinen syyskuuta 1939, kun Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi.
Miehittäjä laittoi vallatussa Puolassa toimeen samat juutalaisvastaiset lait kuin Saksaksassakin. Lokakuussa 1940 Varsovan juutalaisten piti muuttaa heille perustettuun ghettoon. Elinolosuhteet ghetossa oli kammottavat: liikakansoitusta, riittämätön määrä ravintoa, ei puhtaanapitomahdollisuuksia eikä terveydenhuoltoa. Kulkutaudit ja aliravitsemus tappoivat monia asukkaita joka päivä.
Mann elämästä ghetossa voi esittää vain arvailuja. On myös tuntematonta, miten hän pääsi pois ghetosta piileskelemään Varsovan ei-juutalaiselle puolelle. On kuitenkin varmaa, että hän pelaustui gheton tuhoamiselta vuoden 1943 toukokuussa.
Saadakseen esiin viimeisetkin Varsovassa piileskelleet juutalaiset, saksalaiset käynnistivät vuonna 1943 "Hotel Polski"- kampanjan. Miehittäjien yhteistoimintamiehet, joista osa oli juutalaisia, olivat myyneet kovalla hinnalla Etelä-Amerikan maiden passeja ja viisumeita. Uskoteltiin, että ne takaavat turvallisen siirtymisen Sveitsin kautta Etelä-Amerikkaan. Tähän ansaan lankesi 2500 henkilöä.
Yksikään kuljetuksista ei mennyt Sveitsin rajalle vaan ne ohjattiin Auschwitziin. Mann oli mukana viimeisessä 600 hengen kuljetuksessa.
Perillä Auschwitzissa kuulutettiin, että Sveitsin viranomaisten määräysten johdosta kaikkien kuuluu peseytyä ja käydä desinfioinnissa. Miehet ja naiset erotettiin toisistaan. Mann tajusi nyt, että jokin on perusteellisesti pielessä.
Naisvangit ohjattiin kaasukammion edessä olleeseen pukuhuoneeseen, missä heidät käskettiin riiisutumaan. Edelleen toistettiin, että tämä tehdään Sveitsin viranomaisten pyynnöstä.Siitä mitä tapahtui seuraavaksi on olemassa kaksi eri todistajanlausuntoa. Ensimmäisen version mukaan oli Mannn oli riisuuntuessaan elehtinyt viettelevästi ja saanut SS-vartijoiden Wilhelm Emmerichin ja Josef Schillingerin valppauden herpaantumaan. Toisen version mukaan Mann olisi heittänyt rintaliivinsä toisen vartijan kasvoille, hyökännyt tätä päin ja saanut tämän pistoolin itselleen.
Saatuaan pistoolin Mann oli ampunut Schillingeriä vatsaan ja Emmerichiä jalkaan. Nyt myös muut naiset hyökkäsivät vartijoita päin. Yhdeltä vartijalta murrettiin nenä ja toista viilleltiin päänahkaan. Naiset saivat kammion oven suljettua ja miettivät miten paeta. Emmerichin oli onnistunt rytäkässä paeta ja hälyttää apua.
Paikalle saapui hälytyksen kuultuaan komentaja Rudolf Höss ja joukko konepistooleilla aseistautuneita sotilaita. Kammio saarrettiin, ympäristöön suunnattiin valonheittimet, joten pakeneminen oli mahdotonta. Kaikki naiset saatiin kiinni ja heidät ammuttiin. Mannin ruumis asetettiin näytteille ja SS- miehet määrättiin katsomaan sitä ja heille kerrottiin että kaikki voivat olla vaarallisia.
Tapauksesta tiedetään koska sitä todistaneita vankeja jäi kaksi eloon. Jerzy Tabau kertoi siitä sotarikosoikeudenkäynnissä ja Wieslaw Kielar keskitysleirimuistelmissaan. Hänen mukaan tapaus antoi toivoa ja rohkeutta muille vangeille. Lähteet
Aiheesta muualla https://sousamendesfoundation.org/event/franceska-mann-ballerina-and-holocaust-hero/
Luokka:Puolalaiset tanssijat Luokka: Balettitanssijat Luokka: Holokaustissa kuolleet Luokka: Vuonna 1917 syntyneet Luokka: Vuonna 1943 kuolleet