Seinäjoen Maila-Jussit (lyhenne SMJ) on seinäjokelaisen, vuonna 1932 perustetun samannimisen urheiluseuran pesäpallojaosto, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Ykköspesistä. Maila-Jussit pelaa kotiottelunsa Unico-areenalla. Miesten joukkue on voittanut neljä SM-kultaa, viisi hopeaa ja kahdeksan pronssia. Naisten joukkue Jussittaret on voittanut yhden SM-kullan, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.

Historia Taustaa 1930-luvulla monet pesäpallon suurseurat tulivat Etelä-Suomesta. Kun Hamina, Lahti, Viipuri, Riihimäki ja Helsinki hallitsivat pesäpallosarjoja, tarttui innostus myös Etelä-Pohjalaiseen osakuntaan. Into nousi entisestään, kun pohjalaiset voittivat kaksi kertaa Helsingin yliopiston mestaruuden. Pikkuhiljaa ajatus oman erikoisseuran perustamisesta Seinäjoelle kypsyi, ja osakunta valitsi kolmen miehen toimikunnan perustamaan seuraa. Toimikunta koostui seuraavista jäsenistä: puheenjohtaja Valto Järvi, sihteeri Olavi Kuusisto ja rahastonhoitaja Mauri Vuorinen.Valtamäki & Heiskari 2007, s. 40.

Uuden tulevan seuran nimestä pidettiin nimikilpailu, jonka voitti lääkäri Väinö J. Koiviston ehdotus. Osakunnan peliasuksi valittiin Jussipaita, mustat housut, punainen vyö ja lippalakki. Jussipaidan syntyhistoriasta on esitetty myös teoria, jonka mukaan paita olisi kehitetty nimenomaan tätä osakunnan joukkuetta varten.

Maila-Jussien perustaminen Seuran perustava kokous pidettiin Seinäjoen kauppalassa 17. toukokuuta 1932. Perustavassa kokouksessa päätettiin yksimielisesti pesäpallon erikoisseuran perustamisesta ensi tilassa. Tuolloin perustettavan seuran virallinen nimi oli Maila-Jussit r.y.Valtamäki & Heiskari 2007, s. 41

Päätös seuran perustamisesta kirjattiin yhdistysrekisteriin seuraavin sanoin:

Maila-Jussit r.y.n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Helve, sihteeriksi Eemeli Raivio ja rahastonhoitajaksi Martti Ingman. Lisäksi johtokuntaan valittiin Lauri Koivisto ja Heimo Kuoppamäki. Varasjäseniksi valittiin Valto Järvi ja Martti Hakola.

Alkuaikoina seuran johtokunta piti yllä kuria ja valitsi yksimielisesti jäsenensä. Seuran jäseneksi hyväksyttiin hyvämaineinen henkilö suorittamalla 5 markan ilmoittautusmaksun ja noudattamalla seuran ja Pesäpalloliiton sääntöjä. Joukkueet eivät saaneet edustaa seuraa ilman johtokunnan lupaa yleisissä kilpailuissa ja jäsenet jotka olivat haitaksi seuran maineelle tai eivät noudattaneet sääntöjä, voitiin erottaa.Valtamäki & Heiskari 2007, s. 42

Nimen muuttaminen Seinäjoen Maila-Jusseiksi Seuran nimen muuttamista käsiteltiin ensimmäisen kerran 11. maaliskuuta 1969. Seuran nimeen haluttiin lisätä alkuliite "Seinäjoen" ja asiaa käsiteltiin 55 jäsenen kesken yleisessä kokouksessa. Sääntöjen määrämä toinen kokous pidettiin 27. maaliskuuta 1969 ja äänestystulos oli nimenmuutoksen kannalla äänin 21–0. Muutosilmoitus saapui oikeusministeriön kirjaamoon vasta 5. joulukuuta 1969 ja se hyväksyttiin 18. joulukuuta 1969.Valtamäki & Heiskari 2007, s. 43

Ensimmäinen kausi ja alkutaival hissijoukkueena Maila-Jussien joukkue saatiin koottua vaivattomasti. Osakunnan joukkueesta koottiin yhdeksikkö joka koostui seuraavista pelaajista: lukkari Masa Hakola Seinäjoelta, sieppari Veikko Toivonen Lapualta, ykkösvahti Jussi Kuoppala Ylistarosta, kakkosvahti Ville Kuoppala Lapualta, polttolinja Valto Järvi Ylihärmästä, kolmosvahti Ensio Kallio Seinäjoelta, kakkosvara Leo Bergroth Alajärveltä, kolmosvara Mauri Vuorinen Seinäjoelta ja takakentällä Lauri Koivisto Kurikasta.

Jussien alkutaival oli menestykseltään vaihtelevaa. Pelaajien asuessa hajallaan, olivat harjoitukset sattumanvaraisia ja harjoittelu keskittyi niille, jotka pääsivät paikalle. Perustamiskokouksessa oli tahtona saada joukkue nopeasti Aluesarjasta Suursarjaan. Tavoite jäi kuitenkin toteutumatta ensimmäisellä kaudella, jolloin loppusarjassa saavutukseksi jäi viides sija. Seuraavana vuonna 1933 joukkue onnistui tavoitteessaan ja selvitti tiensä Suursarjaan. Suursarja-kauden 1934 jälkeen joukkue toisin putosi sarjasta voitettuaan kymmenestä pelistään neljä. 1935 joukkue haki vauhtia Aluesarjasta ja nousi takaisin Suursarjaan, pudoten seuraavan kauden jälkeen jälleen aluesarjaan. Tällä kertaa kymmenestä ottelusta joukkue voitti vain yhden.Valtamäki & Heiskari 2007, s. 48

Vaihtelevasta menestyksestä huolimatta lehdet kirjoittivat Maila-Jusseista positiivisesti esimerkkinä tämä Kiri-lehdessä ollut juttu:

Seura saavutti piirinmestaruuksia sekä menestystä valtakunnan sarjoissa. Vuonna 1943 järjestettiinkin Itä-Länsi-ottelu ensimmäistä kertaa Seinäjoella. Ensimmäinen vierailu pääsarjassa tapahtui vuonna 1946, mutta se jäi yhden kauden mittaiseksi kuten muutkin pääsarjaesiintymiset 1940–1950-luvuilla. Tuona aikana Jussit pelasi pääsarjassa yhteensä kolme kautta. Vuonna 1954 Jussit saivat käyttöönsä Olavi Kurikan suunnitteleman lipun ja merkin.

Nousu mestaruussarjaan ja ensimmäinen mestaruus

Vuonna 1969 Jussit nousivat pysyvästi mestaruussarjaan 37 kauden ajaksi, joka toi seuralle kaikkien aikojen pisimpään yhtäjaksoisesti pääsarjassa pelanneen joukkueen arvon. Jo ensimmäisellä kaudella seura saavutti SM-hopeaa.

1970-luvulla Jussit oli Suomen kärkijoukkueita ja saavuttivatkin ensimmäisen mestaruutensa vuonna 1975. Mestaruuden lisäksi Jussit saavuttivat 1970-luvulla myös yhden hopea- ja kaksi pronssimitalia. Naisetkin saavuttivat vuonna 1977 ainoan mestaruutensa Jussi Ristilän johtamana.

Jussien kultainen 80-luku

1980-luvulla Jussit saavuttivat kolme mestaruutta vuosina 1983 ja 1985, jolloin pelinjohtajana toimi Tuomo Olli, ja 1987. pelinjohtajinaan Tapio Ristilä ja Mauri Pyhälahti, jotka nostivat Jussit maan menestyneimmäksi pesäpalloseuraksi. Mestaruuksien lisäksi Jussit saavuttivat myös kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia, joten 80-lukua pidetään Jussien kulta-aikana. Seura teki vahvaa menestystä 1980-luvulla myös lentopallon puolella saavutetut kultamitalit vuosina 1986 ja 1987. Molemmissa lajeissa vuosi 1987 on myös toistaiseksi jäänyt viimeiseksi kultamitalivuodeksi.

Superpesisaika 1990-luvulla Kun SM-sarja nimettiin uudelleen Superpesikseksi alkoi Seinäjoella 80-luvulta tuttu menestys pikkuhiljaa hiipua, vaikkakin 1990-luvulla Jussit selviytyivätkin neljä kertaa mitalipeleihin, joista tuomisina oli joka kerta pronssimitalit vuosina 1991, 1995, 1996 ja 1997. Superpesis toi mukanaan myös hallipesisottelut, joista Jussit saavuttivat kaksi hopeaa sekä kaksi pronssia.

1990-luvulla tapahtui Seinäjoella tapahtui myös eteenpäin menoa kun Seinäjoen pesäpallostadion valmistui kesällä 1992. Samana kesänä Seinäjoella järjestettiinkin uuden stadionin myötä jälleen miesten ja poikien Itä-Länsi-ottelut. Jussien naisetkin kävivät jälleen pääsarjassa kahden kauden ajana 1994–1995.

2000-luku: Toiminnan hiipumisen ja uudelleen nousun aikaa

2000-luku oli Jussien toiminnalle hiipumisen aikaa, vaikkakin pronssiotteluissa käytiin vielä vuonna 2004 sekä hallipesiksen että Superpesiksenkin puolella, joista molemmista tuotiinkin vielä mitalit sen jälkeen alkoikin lamaantuminen. Seuran naisjoukkue yhdistyi kuntaliitoksen myötä Peräseinäjoen Toiveen naispesäpalloilijoiden kanssa uudeksi naispesäpallon erikoisseuraksi Petojusseiksi, joka aloitti pelaamisen heti ensimmäisellä kaudellaan Superpesiksessä.

Miesten puolella kauden 2004 menestyksestä ei ollut enää seuraavalla kaudella 2005 tietoa, kun Jussit putosivat syksyllä Ykköspesikseen. Jussit eivät tosin viihtyneet toiseksi korkeimmalla sarjatasolla kautta pidempään vaan nousivat vielä kertaalleen takaisin pääsarjaan kaudeksi 2007. Kauden 2008 jälkeen seura päätti kuitenkin vetäytyä sarjasta vedoten talouteensa ja aloittikin seuraavan kauden Suomensarjasta, jossa Jussit pelaa myös kaudella 2010. Kaudeksi 2011 Maila-Jussit sai Vaasan Mailalta paikan ykköspesiksestä ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Ylemmän loppusarjan välierissä Haminan Palloilijat oli otteluvoitoin 2–1 parempi. Näin nousu superiin jäi vielä toteutumatta.

2012 Vuonna 2012 Maila-Jussit ja Nurmon Jymy yhdistivät miesten joukkueensa, Jymy-Jusseiksi.Molemmat seurat jatkavat junioripuolella normaalisti B-junioreihin asti ja kasvattavat pelaajia uuden seuran tarpeisiin. Osakeyhtiön toimitusjohtajana aloittaa Jukka Marttala, jolla on takanaan seitsemän vuoden kokemus pesäpalloseuran johtotehtävistä. Viimeksi Marttala toimi pelinjohtajana ja urheilutoimenjohtajana Koskenkorvan Urheilijoissa. Seuraan alaisuuteen siirtyi Superpesis-, Ykköspesis- ja A-Poikien Superpesisjoukkue.

2014 Kauden 2014 päätteeksi Jussittaret kukistivat Roihun Helsingistä otteluvoitoin 3–0 ja nousivat Superpesikseen kaudelle 2015.Seinäjoen Maila-Jussit tekee paluun superpesisseuraksi

left|1000px|thumb|Maila-Jussien peliasut vuodesta 1932

Kotikentät Seinäjoen pesäpallostadion 300px|right|thumb|Seinäjoen pesäpallostadion

Seinäjoen Maila-Jussit pelaa kotiottelunsa Seinäjoen pesäpallostadionilla, joka on tunnettu kaudesta 2023 lähtien sponsorinimellä Unico Areena. Stadion on Seinäjoen kaupungin omistama ja sitä ylläpitää kaupungin liikuntatoimi. Stadion on rakennettu vuonna 1992 ja sitä on peruskorjattu vuonna 2023. Kenttä sijaitsee Seinäjoen keskustan läheisyydessä Upan kaupunginosassa ja toimii Seinäjoen keskuskentän vieressä.

Kentän katsojakapasiteetti on 3500 katsoja joista 2136 paikkaa sijaitsee pääkatsomossa.Stadionin opaskyltti. Kentällä on pelattu Itä-Länsi-ottelut vuosina 1992, 2002, 2014 ja 2019. Kentän yleisöennätys syntyi vuonna 1980, kun Jussien kotiottelua Siilinjärven Ponnistusta vastaan oli seuraamassa 6650 katsojaa.

Junioritoiminta Mailajussien junioritoiminta on erittäin vilkasta sillä Jusseilla on juniorijoukkueet monissa eri ikäluokissa. Pojissa Jusseilla on juniorijoukkueet B-junioreista G-junioreihin ja tytöissä B-junioreista G-junioreihin. Ensimmäinen juniorimitali saavutettiin vuonna 1977 ja sen jälkeen junioreiden SM-kultaa on saavutettu eri ikäluokissa 49 kertaa. Hopeaa 35 kertaa ja pronssia 23 kertaa. Maila-Jussien jäsenmäärä on 832 henkilöä.

Pesäpallon junioreiden SM-mitalit Joukkue Mitalit Vuodet Yhteensä A-pojat B-pojat B-tytöt C-pojat C-tytöt D-pojat D-tytöt E-pojat E-tytöt F-pojat F-tytöt Yhteensä: 137

Tilastot ja luettelot Puheenjohtajat

Martti Helve (1932) Valto Järvi (1933–1935) Erkki Pajukoski (1936–1937) Aarno Savanheimo (1938–1942) Erkki Pajukoski (1943) Aarno Savanheimo (1944–1946) Jaakko Kosonen (1947–1950) Birger Antin (1951) Olavi Kurikka (1952–1954) Kauko Suurniemi (1955) Matti Lähdesmäki (1955) Jussi Ristilä (1956–1958)

Seppo Rantapere (1959) Esko Nikula (1961) Veikko Kankaanpää (1962–1963) Jussi Ristilä (1964–1965) Toivo Saha (1966–1968) Matti Paloaro (1969–1970) Aarne Luusua (1971–1974) Reijo Pitkäkoski (1975–1985) Kosti Vilén (1986–1988) Raimo Saunamäki (1989–1990) Risto Rintala (1991–1992) Pentti Yli-Torala (1993)

Seppo Viitanen (1994–1995) Lasse Lintilä (1996–2004) Kosti Vilén (2005–2006) Jorma Hotakainen (2007)

Miesten joukkueen pelinjohtajat

Paavo Mäntylä (1969–1971) Reijo Salo (1972) Paavo Mäntylä (1973–1976) Raimo Rajala (1977) Paavo Mäntylä (1977–1979) Voitto Hautala (1980) Tuomo Olli (1981–1983) Lauri Pippola (1984) Tuomo Olli (1985–1986) Mauri Pyhälahti (1987) Tapio Ristilä (1987–1989) Mauri Pyhälahti (1990) Juhani Ristilä (1990–1991) Tuomo Olli (1992) Ari Rinta-Rahko (1993–1996) Mauri Pyhälahti (1997–1998)

Jukka Peltoniemi (1999–2000) Vesa Mattila (2001) Jukka Peltoniemi (2002) Jussi Järvinen (2003–2004) Juha Niittula (2005) Pasi Tyynelä (2006) Juha-Pekka Soini (2007) Sami-Petteri Kivimäki (2008) Tapio Ristilä (2009) Juha Niittula (2010) Jari Mäkelä (2011–2012) Toni Ranta (2013) Jari Peltomäki (2014) Marko Honkaniemi (2015–2016) Jukka Marttala (2017) Marko Honkaniemi (2018–)

Saavutukset