Keskuskylpylä on nimitys, jota käytetään eräistä antiikin aikaisista termeistä eli roomalaisista kylpylöistä Hierapoliin kaupungissa Fryygiassa Vähässä-Aasiassa nykyisessä Turkissa. Ne sijaitsivat kaupungin länsiosassa lähellä kallioiden reunaa. Rakennuksen rauniot ovat osa Unescon maailmanperintökohdetta Hiefrapolis-Pamukkale.
Historia
Hierapoliin suuri keskuskylpylä rakennettiin roomalaisella kaudella 100-luvulla. Kylpylää kunnostettiin ainakin 300-luvulla maanjäristyksen jälkeen.
pienoiskuva|vasen|Hierapoliin keskuskylpylää ja Pamukkalen arkeologisen museon sisäänkäynti. Osa rakennuksen raunioista kunnostettiin vuonna 1984 Pamukkalen arkeologiseksi museoksi.
pienoiskuva|vasen|Gymnasionin raunioita ja nykyistä museon puutarhaa. Rakennus
Keskuskylpylä sijaitsi kaupungin länsiosassa lähellä kallioiden reunaa, länteen niin kutsutusta Pyhästä altaasta ja kaupungin pääkadusta. Rakennuskokonaisuuden koko on noin 140 × 100 metriä ja pinta-ala noin 1,5 hehtaaria. Kylpylän keskiössä oli suuri sali, jonka koko oli noin 20 × 32 metriä. Kylpylän kolme tärkeintä huonetta olivat apodyterium eli pukuhuone, frigidarium eli kylmien kylpyjen huone ja caldarium eli kuumien kylpyjen huone. Ne toimivat nykyisin museon näyttelysaleina. Kylpylä sai vetensä kaupungin keskellä olleista lähteistä.
Kylpylään kuului myös gymnasion, joka koostui suuresta, noin 36 × 52 metrin kokoisesta palaistrasta ja sen ympärillä olleista huoneista. Osa gymnasionista on nykyisin museon puutarhana.
Kylpylä oli rakennettu suurista travertiinilohkoista. Seinät oli päällystetty ja koristeltu stukkolla ja marmorilla. 300-luvun kunnostustöissä käytettiin tiilistä tynnyriholvausta. Tuolloin sinne myös siirrettiin marmorisia pylväitä Apollonin pyhäköstä. Kylpylän raunioita on säilynyt nykyaikaan parhaimmillaan lähes alkuperäisessä korkeudessaan.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Hierapoliin rakennukset ja rakennelmat Luokka:Roomalaiset kylpylät