Paratiisikotilo (Marisa cornuarietis) on omenakotiloihin kuuluva nilviäislaji. Lajia tavataan makeista vesistä Keski- ja Etelä-Amerikasta, mutta se on levinyt vieraslajina myös muualle.
Koko ja ulkonäkö Paratiisikotilojen kuori on muodoltaan kiekkomainen ja litteähkö ja kasvaa 4–6 cm pitkäksi. Paratiisikotilonaaraat ovat usein hieman koiraita kookkaampia. Kuoressa on noin neljä kierrettä. Nuorten kotiloiden kuori on pyöreähkö. Kuoren väri muuttuu kotilon varttuessa punaruskeasta kellertävänruskeaksi. Kuoressa on pituussuunnassa tummia raitoja. Paratiisikotilon jalka on harmahtava.
Levinneisyys ja elintavat Paratiisikotilon luontainen levinneisyysalue ulottuu Costa Ricasta Panamaan. Lajia tavataan nykyisin kuitenkin myös sen alkuperäisen levinneisyysalueen ulkopuolella muun muassa Floridassa, Puerto Ricossa, Sudanissa, Egyptissä, Tansaniassa ja Espanjassa. Laji on levinnyt näille alueille akvaariokaupan seurauksena tai sitä on tuotu kontrolloimaan hyttysiä tai haitallisia vesikasveja. Paratiisikotilot elävät hitaasti virtaavissa joissa, järvissä ja soilla. Se elää runsaan vesikasvillisuuden joukossa ja syö vesikasvien lisäksi hyönteisten toukkia ja muiden nilviäisten munia. Naaras laskee munat rykelminä, joissa on enimmillään 80 munaa.
Paratiisikotilo on suosittu laji akvaarioissa. Lisäksi sitä hyödynnetään haitallisten eläinten ja kasvien torjunnassa. Se voi kuitenkin vähentää muiden lajien kantaa ja heikentää näin ympäristön monimuotoisuutta. Tämän vuoksi paratiisikotilo luokitellaan Euroopan unionin asetusten mukaan haitalliseksi vieraslajiksi.
Lähteet
Luokka:Kotilot